Kemppinen Kauhavalta tuli Lappeenrantaan

ANTTI MUNNUKKA
Tuossa vieressä on professori Jukka Kemppisen, 58, ensimmäinen kolumni Lappeenrannasta. Mies sanoo viime vuosina kirjoittaneensa vähän ja hajanaisesti. Nyt hän jatkaa lehtikolumnistina Etelä-Saimaassa.
Kemppinen on informaatio- ja teknologiaoikeuden professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Professuuri on toistaiseksi määräaikainen. Työt alkoivat 1.9.2003 ja loppuvat 1.7.2005, jos eivät jatku.
Rahat aloitukseen tulivat Viipurin taloudelliselta korkeakouluseuralta. Siksikin on hyvä, että professori Kemppinen on karjalaista sukua, Rautjärven Ilmeeltä lähtöisin.
­·Olen kyllä niitä Kemppisiä, joille kovin harvat muut Kemppiset ovat enää sukua, hän sanoo.

PROFESSORI Kemppinen ei ole ihminen ihan helpoimmasta päästä, esiteltäväksi ja selitettäväksi. Eipä ole luultavasti helppo hänen tieteenalansakaan.
Niinpä rohkenen aluksi siteerata Kemppistä itseään. Hän on parinkin kääntämänsä kuuluisan runoteoksen saatesanoissa on ilmoittanut, ettei käännös ehkä kaikilta osin vastaa alkuperäistä tekstiä:
"Suomennoksissani on joitakin päähänpistoja, jotka eivät saa suoraa tukea alkutekstistä. Niitä on kuitenkin aika vähän" (Gaius Valerius Catullus: Kaikki runous, WSOY 1990) ja
"Tekstin semanttiset muutokset ovat tahallisia, mutta niitä ei ole paljon" (Guillaume Apollinaire: Alcools, Otava 1977).

LUULTAVASTI tämä juttu ei läheskään kaikin osin vastaa Jukka Kemppisen olemusta.
Maineeltaan ja ulkonäöltään Kemppisen tunnistaa lappeenrantalaisessa kahvilassakin heti. Hän on hovioikeudenneuvos ja kolumnisti, hänellä on parta ja piippu. Hän juo tuplaespresson ja vichyä.
Lappeenrannan maakuntakirjaston hakurobotti kertoo, että Jukka Kemppinen esiintyy tässä kirjastossa kirjailijana, runoilijana, kääntäjänä, tai jossain muussa ominaisuudessa peräti 124 teoksessa, joista osa tosin on saman kirjan eri painoksia.
Vertailun vuoksi todettakoon muista ahkerista kirjallisista ihmisistä, että Pentti Saarikoski on saanut 94 merkintää, Kemppisen kääntämä Jörn Donner vain 64.

ETTÄ mitäkö Kemppinen on julkaissut? No lakitiedettä tietysti, lakimies kun koulutukseltaan on, vaikkakin filosofian tohtori.
Kaunokirjallisuutta hän on kääntänyt noin kymmenestä kielestä. On kirjoittanut kuusi omaa runokirjaa. Runokäännöksiä on jo mainittujen Catulluksen ja Apollinairen ohella myös vähemmän tunnetuilta, proosakäännöksiä sellaisilta kuin George Orwell, Saul Bellow, John Updike, Isaac Bashevis Singer, Kurt Vonnegut.
Unohtaa ei sovi lapsia ja nuoria, uusi käännös Jack Londonin Aarresaaresta on Kemppisen, pikkulasten monet Barbapapat ja Albinit myös. Isommille sarjakuvafriikeille hän on kääntänyt nyt kuusi Tintti-sarjaa.
Lisäksi Kemppinen on on omien sanojensa mukaan julkaissut noin tuhat lehtikirjoitusta, tiede- sanoma- ja aikakauslehdissä. Aika paljon mieheltä, joka tunnustaa, että "kirjoittamisessa on tunnetusti paljon kielteisiä puolia, kuten se, että kirjoittaminen on niin vaikeaa eikä sitä tahdo millään oppia".
Suuri osa Kemppisen lehtikirjoituksista on aikoinaan julkaistu Helsingin Sanomissa.

TYÖPAIKKOJA on ollut koko joukon, alkaen Otavasta, jossa Kemppinen oli kirjallisena toimittajana jo opiskeluaikanaan. Mainos-TV:n, isänsä asianajotoimiston, Otavan lakimiehen, korkeimman oikeuden esittelijän viran kautta hän eteni hovioikeudenneuvokseksi Helsingin hovioikeuteen.
Nyt Jukka Kemppinen on siis ainakin kaksi vuotta Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori.Hän vieraili samalla asialla Berkeleyssä, Kaliforniassa. Liki vastaavaa professuuria hän hoiti parin vuoden ajan myös Otaniemessä. Vakinainen professuuri siellä, hallintovelvollisuuksineen ja suunnattomine opiskelijamäärineen ei kuitenkaan kiehtonut.

LAPEENRANTA ja LTY sen sijaan kiinnostivat.
­·Etelä-Karjalassa on maailman suurin IT-klusteri. Alueen metsäteollisuus ei ole pelkkää paperikonetta, tehtaat käyttävät hirvittävän paljon sulautettua informaatiotekniikkaa. Välillä oli vallassa harhakuva, että IT-ala mullistaa maailman. Ei se niin ole. Sulautettu informaatiotekniikka on tehnyt hurjaa jälkeä, ero valmiin tavaran tuottamisen ja palveluiden välillä on katoamassa, sanoo Kemppinen.
Tähän mylläkkään Kemppinen paneutuu innolla, ihmettelee esimerkiksi valtavien raaja-ainemassojen siirtologistiikkaa:
­·On etulyöntiasema olla mukana muutoksessa.
Muistelmakirjassaan Kemppinen jo runoilijana miettii, että pitäisi teettää jollain opiskelijalla gradu kesämökille löytämisestä ja ohjeitten antamisesta. Kukaan ei osaa neuvoa ihmisiä luokseen.

TÄMÄN professorin kanssa voi puhua mistä vaan, esimerkiksi siitä, että Suomen kaikesta huolimatta on maailman tasa-arvoisimpia maita tai että ruotsalaiset ja kalifornialaiset ovat kaikkitietävyydessään paljolti samanlaisia. Ne ihmettelevät, että "miten täällä nyt voi tapahtua tällaista".
Kaliforniassa esimerkiksi on etsitty syyllisiä aina vaan toistuviin metsäpaloihin. Syyllisiksi on löydetty esimerkiksi natsit, kommunistit, hipit, homot ja lesbot.
Ja kuitenkin on Kemppisen mukaan kysymys pelkästään siitä, että paikallinen Imatran Voima on ei ole pitänyt huolta korkeajännitelinjoistaan, rapistuneet pylväät ja putoilevat johdot ovat katastrofien takana.

RAUTJÄRVEN Ilmeeltä Jukka Kemppisen isän suku lähti noin vuonna 1810, matkasi Kannasta myöten aina Terijoelle, poistui sittemmin Kauhavalle. Niinpä karjalainen Jukka Kemppinenkin syntyi pohjalaiseksi, kävi Kauhavalla koulunsakin. Hän arvelee, että "Kauhavalla oli liikaa valistusta ja yksi maan vanhimmista ja huonoimmista oppikouluista".
Kauhavan suureksi ansioksi Kemppinen mainitsee sen, että siellä mieskin voi laulaa, selvin päin.
Kemppinen on raivoraitis, mutta kertoo Elämän varjo -kirjassaan tapahtumista, joissa on laulanut tuntikausia; maakuntalauluja, Siionin virsiä, mitä kaikkea nyt päähän juolahtaa.
Pohjalaista kieltä ja mielenlaatua hän sanoo ymmärtävänsä, kertoo ihaillen Häjyt-sarjakuvan parista stripistä. Niissä kaksi häjyä mätkii Arvo-nimistä uhria.
­·Alkaa kohta Arvo olemahan pehmiätä poikaa, toteaa toinen.
Ja kun Arvo sitten on kantokunnossa, toteaa toinen:
­·Minä sitä aina joudun kannattamahan pehemeitä arvoja.

KEMPPINEN miettii, miten rupeaisi asumaan Lappeenrannassa. Koti on pääkaupunkiseudulla, mutta professuurin takia pitäisi asia myös LTY:n lähellä.
­·Olisikohan Lappeenrannassa vielä majurin leskiä, joilla olisi käytössään iso asunto? Vuokraisiko joku heistä minulle kalustetun huoneen ja aamupalan, innostuu professori mietiskelemään.
Heittää seuraavaksi pöytään jenkkikirjailija Don DeLillon, jonka kirjoitustapaa ihailee, sen keveyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. DeLillo kirjoittaa samalla taidolla millä Arvo Seppänen Savonlinnan Oravista osaa pistää Kemppisen kesämökkiin sata metriä listaa. Tai millä Kauppatorin tukeva kalanmyyjä fileoi lohen, muutamassa sekunnissa, edes siihen katsomatta.
LAURA VESIKKO

Kuvateksti

Harkittu kuva. Jukka Kemppinen tietää, että valokuvaajat rakastavat piippua ja siitä tulevaa sauhua. Partakaan ei ole kuvattavalle pahitteeksi.


Kirjoittaja: Antti Munnukka
Julkaisupäivä: 14.12.2003
Tallennuspäivä: 17.12.2003