Arvokkaat kulttuuriympäristöt vähentyneet Etelä-Karjalassa

Museoviraston uudella tärkeiden kulttuuriympäristöjen listalla on vähemmän eteläkarjalaisia kohteita kuin vuoden 1993 luettelossa. Mälkiän asuinalue ja Sarajärventie on noteerattu kansalliselle tasolle.
ILPO LESKINEN

MUSEOVIRASTO on uudistanut listan valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä. Uusi luettelo korvaa vuonna 1993 julkaistun listan.
Etelä-Karjalasta uudella listalla on vähemmän kohteita kuin vanhalla. Erityisesti Taipalsaarella ja Parikkalassa merkittäviä kohteita on nyt vähemmän.
Museovirasto on valikoinut arvokkaita kohteita yhdessä maakuntien liittojen, museoiden ja ympäristökeskusten kanssa.

ETELÄ-KARJALAN liiton kaavoituspäällikkö Marjo Wallenius kertoo, että maakunnan kohteissa on useita muutoksia vuonna 1993 tehtyyn luetteloon verrattuna.
Useita aiemmin valtakunnallisiksi katsottuja kohteita on pudonnut listalta, ja uusia on tullut tilalle. Myös aluerajauksia on muutettu.
Wallenius kertoo esimerkkinä, että Lappeenrannan Mälkiän asuinalue on nyt katsottu valtakunnallisesti merkittävästi.

RAUTJÄRVEN kahden kirkon merkittävyys nähdään toisin kuin vuonna 1993.
Nyt Simpeleen kirkko katsotaan valtakunnallisesti merkittäväksi ja Rautjärven kirkko vain maakunnallisesti merkittäväksi, kun aiemmin oli toisinpäin.
Kansallisesti tärkeäksi on nähty Rautjärvelllä ja Ruokolahdella kiemurteleva Sarajärventie. Tietä pidetään hyvänä esimerkkinä siitä, millaisia Suomen maantiet olivat vielä 1950-luvulla.
Imatralla Neitsytniemen alue on otettu mukaan listalle, samoin Kuparin asuinalue, kun taas Imatrankosken aluetta pilkottiin Walleniuksen mukaan pienemmäksi.
Hiitolanjoen voimalat Rautjärvellä noteerataan nyt kansallisen tason kohteeksi.

LAAJAN vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt luettelo ilmentää Suomen historiaa ja kehitystä. Kokonaiskuva on alueellisesti, ajallisesti ja teemoiltaan monipuolinen.
Valtioneuvosto päätti tiistaina, että Museoviraston uusi inventointi korvaa vuoden 1993 inventoinnin. Uusi inventointi sisältää 1260 kohdetta, kun vanhassa inventoinnissa niitä oli 1772. Kulttuuriympäristöt ovat yksittäisiä rakennuksia laajempia alueita, ja ne ulottuvat joskus yli kuntarajojen.
Rapasaaren rautatieasema Lappeenrannassa on Museoviraston mukaan Saimaan vesiliikenteen ja rautatien ensimmäinen leikkauspiste.



ETELÄ-KARJALAN MERKITTÄVÄT KULTTUURIYMPÄRISTÖT

IMATRA
Imatran voiman ja Kuparin asuinalueet, Imatrankosken kulttuuriympäristö, Immolan kasarmialue, Kaukopään tehtaan asuinalueet (Insinööriniemi ja Lättälä), Niskapietiläntie, Tornansaaren teollisuusalue, Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue sekä Kolmen ristin kirkko.

LAPPEENRANTA
Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet, Konnunsuon vankila, Lappeen kirkko, linnoitus- ja varuskuntakaupunki, Raatihuone ja kauppiastalot, Lauritsalan kirkko ja seurakuntakeskus, Nuijamaan kirkko, Pulsan rautatieasema-alue, Rapasaaren rautatieasema, Rutolan ylivientilaitos, Saimaan kanava ja Salpalinja.

LEMI
Lemin kirkko ja Salpalinja.

LUUMÄKI
Kotkaniemen tila, Luumäen kirkko, Salpalinja ja Taavetin linnoitus.

PARIKKALA
Koitsanlahden hovi ja Parikkalan kirkko.

RAUTJÄRVI
Haukkavuoren historiallinen rajapaikka, Hiitolanjoen voimalat, Niskapietiläntie, Sarajärventie ja Simpeleen kirkko.

RUOKOLAHTI
Haloniemen huvilat, Haukkavuoren historiallinen rajapaikka, Niskapietiläntie, Ruokolahden kirkko ja kellotapuli, Salpalinja, Sarajärventie ja Suvorovin kanavat (Kutvele, Käyhkää, Kukonharju).

SAVITAIPALE
Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet.

SUOMENNIEMI
Lyytikkälän talonpoikaistila ja Suomenkylä.

TAIPALSAARI
Salpalinja, Suvorovin kanavat (Kutvele), Taipalsaaren kirkonympäristö.

YLÄMAA
Salpalinja.
Kirjoittaja: Ilpo Leskinen
Julkaisupäivä: 23.12.2009
Tallennuspäivä: 28.12.2009