Säkkijärvi jätti makunsa perinnöksi Ylämaan koululaisille

Ylämaalla harjoiteltiin hapanlohkon, hakkoopiirakan ja suurikokoisten perunapiirakoiden tekoa. Perinneruuilla on yhä vahva asema. Hapanlohkoa tarjotaan myös koulussa hyvällä menestyksellä.
ESA VILENIUS

YLÄMAA. Suomen säkkijärveläisten aktiivijäsen Marja Hovi on syönyt perinneruokia koko ikänsä. Lappeenrannan aikana hän sai niitä harvemmin, mutta nyt Ylämaalla ne ovat pysyvästi ruokalistalla.
Ylämaan koulun emäntä Seija Husu laittaa hapanlohkoa myös kouluruuaksi. Essi Husu arvioi sen yhtä hyväksi kuin makaronilaatikon.
Ylämaan ruokabaarissa, Korupirtissä, laitetaan säännöllisesti hapanlohkon lisäksi hakkoopiirakkaa.
Lauantaina säkkijärveläiset järjestivät Ylämaan koululla kurssin perinneruuista.
Yhdistys ei ole Karjalan liiton jäsen, mutta se yhdistää noin 200 säkkijärveläistä. Se pitää kotipaikkaansa Ylämaalla, jonka kylistä pari on vanhasta Säkkijärven pitäjästä.
Marja Hovin mukaan ruokakulttuurin vaaliminen on olennainen osa yhdityksen toimintaa.

HAPANLOHKO ei suoraan sanottuna ole varsinaista silmänruokaa, mutta moni on maistettuaan sitä jäänyt suorastaan koukkuun. Eikä suurtenkaan määrien syöminen ole pahasta: valmistusaineet kielivät melkoisesta terveellisyydestä. Ja ruoka on edullista.
Perinneruuat ovat ehdottomasti niin sanottua slow foodia. Hapanlohko syntyy reilussa tunnissa, hakkoopiirakan tekoon menee kolmisen tuntia. Mutta juuri hitaassa valmistamisessa on hyvän maun salaisuus.
Sekä lohko että piirakka olivat leivontapäivän ruokia. Lohkoa varten keitetään perunaa ja lanttua tai sitten vain perunaa melkein kypsäksi. Joukkoon lisätään ruisleivän taikinan juurta. Hieman suolaa ja voisilmä.
Hakkoopiirakka viritellään kaukalossa, jossa perunat ja sianliha hakataan pieneksi. Piirakka voidaan valmistaa joko vadissa tai sitten umpinaisena arinalla paistettavana piirakkana. Hiljaisella jälkilämmöllä peruna, possu ja hapanleipätaikina avaavat kaikki arominsa.

Säkkijärveläinen perunapiirakka on hyvin paljon yleiskarjalaisen perunapiirakan mallinen, mutta selvästi suurempi, ruokaleivän kokoinen. Sitä syödäänkin siivuina.
Hapanlohkoa ei pidä sotkea hapanvelliin, joka taas on Miehikkälän perinneruokaa. Siinä on mukana myös herneitä.




KUVATEKSTI

PÄIVÄ HEISKANEN
Erik Husu tarkkailee, kun Johanna Ravi täyttää perunapiirakoita.
Hapanlohko ei ehkä ole kovin kaunista, mutta sen parempi puoli on maku.
Kirjoittaja: Esa Vilenius
Julkaisupäivä: 27.09.2009
Tallennuspäivä: 24.05.2010