Rautjärven kuntakeskus kuin suuresta kaupungista

Simpele on Jorma Remeksen mukaan tasaista kerros- ja omakotitaloaluetta. Rakennustarkastajalle uniikkia on tehtaan rakentama infrastruktuuri. Hyvä rakennus
Petteri Värtö

RAUTJÄRVI. Jorma Remes katsoo metsää puilta Rautjärvellä. Kunnan rakennustarkastajalle hyvä rakennus ei ole talo, vaan koko kuntakeskuksen infrastruktuuri.
-Simpele on normaalista poikkeava maalaiskunta: tämä on rakennettu kuin kaupunkialue. Isoja asuinalueita samalla talotyypillä rakentui 1950-,
1960- ja 1970-luvuilla, vasta 1980-luvulla alkoi tulla sekahedelmäkeittoa. Infrastruktuurin kuviot ovat täällä selvät, vastaavaa ei löydy muista maalaiskunnista, Remes perustelee.
Selitys on simppeli. 1920-luvulla perustettu Simpele on syntynyt metsäteollisuuden tarpeisiin. Paperitehdas rakennutti asunnot, kadut ja viemäriverkoston ensin työntekijöilleen, vasta myöhemmin ne siirtyivät kunnalle. Tehtaanjohtajat olivat hyviä patruunoita, jotka heiluttivat nuijaa joko kunnanhallituksessa tai -valtuustossa.
-Keskustassa esimerkiksi oli ensin insinöörien talot, sitten teknikoiden talot. Tyylikkäitä kivitaloja, jotka luovat kokonaisuuden istutusten ja puistojen kanssa.

Tyyppitalojen ja niistä muodostuvien alueiden ohella Remes löytää vain vähän uniikkia rakennuskantaa Rautjärveltä. Yksilölliset puurakennukset ovat hävinneet, tiilistä tehty paperitehdas ja uniikki tehtaanjohtajan asunto ovat suljetulla tehdasalueella eikä kirkkokaan ole järin oleellinen, niitä kun on "jokaisessa paikassa."
-Kunta on nuori, mikä tekee sen, ettei rakennusperintöä ole olemassa aikaisemmilta vuosisadoilta, kaksi vuotta rakennustarkastajana toiminut Remes sanoo.
-Rautjärvellä ei ole kovin uutta rakennuskantaa, mutta ei vanhaakaan. Tämä on rakennettu 1950-luvulta eteenpäin, rakennusinsinööriksi koulutettu mies jatkaa.
Rakennustarkastajan käsien kautta kulkee noin sata lupahakemusta vuosittain. Omakotitaloja on jokunen, pääosassa ovat kesämökit ja rakennusten laajennukset.



Simpele
Rautjärven keskustaajama, jossa asuu 2?200 asukasta.
Taajama rakentui tehtaan ympärille 1800-luvun lopussa: Ensin Juvankosken rantaan rakennettiin saha ja tiilitehdas. 1906 toiminnan aloitti paperitehdas.
Tehdasyhdyskunnalle laati asemakaavan 1917 Uno Ullberg.
Imatralle on matkaa 40 km, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan 80 km.
Lähde: Rautjärven kunnan nettisivut
Kirjoittaja: Petteri Värtö
Julkaisupäivä: 16.10.2010
Tallennuspäivä: 25.01.2011