Sinikka Mönkäre on tehnyt tarustaan totta

Viimeistään tänään on syytä unohtaa puheet Mönkäreen noususta vallan huipulle pelkästään Lipposen suosikkina.
TENHO TIILIKAINEN
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) on kulkenut pitkän ja
lumoavan tien 56 vuoden aikana. Yhdysvalloissa Mönkäre olisi Hollywoodin
unelmatehtaille kultakimpale, mutta toki hän kelpaa esimerkiksi
periksiantamattomuudesta ja ahkeruudesta myös suomalaisille.
Huomenna maanantaina Sinikka Mönkäreestä tulee pisimpään valtionneuvoston
jäsenenä ollut nainen. Ministerivuorokausia on silloin kasassa 3 239,
kakkoseksi jää Mönkäreen hengenheimolainen, presidentti Tarja Halonen.
Mönkäre on ollut yhtäjaksoisesti ministerinä vuoden 1995 huhtikuun 13.
päivästä lähtien.
Sinikka Mönkäre pääsi eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1987, mutta
putosi yllättäen eduskunnasta ensimmäisen nelivuotiskauden päätteeksi.
Mönkäre palasi Imatralle virkaan ja toimi Imatran terveyskeskuksen
apulaisylilääkärinä.
Kansanedustajaksi Mönkäre palasi vuoden 1995 vaaleissa ja saman tien myös
ministeriksi. SDP:n puheenjohtajalta, pääministeriksi nousseelta Paavo
Lipposelta Mönkäreen nostaminen vastuulliselle paikalle sosiaali- ja
terveysministeriksi oli yllättävä, ennakkoluuloton, mutta jälkikäteen
ajateltuna täydellisesti onnistunut veto. Lipponen löysi ässän hihastaan.
Vielä ensimmäisellä ja miksei toisellakin Lipposen pääministerikaudella
Mönkärettä pidettiin Lipposen luottoministerinä, suojattina. Se, että
Mönkäre jatkoi ministerinä myös Anneli Jäätteenmäen pika- ja Matti Vanhasen
nykyhallituksessa kertoo, että kyseessä on oikeasti demarien ykkösketjun
vaikuttaja. Kovin harva asettaa tänään kyseenalaiseksi Mönkäreen pätevyyttä
vaativiin ministerintehtäviin.

Sillanrakentajana
kultaisessa häkissä

Sinikka Mönkäreen salaisuuksia ovat äly, ahkeruus ja pitkäjänteisyys,
Mönkäre on sillanrakentaja, ei vallihautojen kaivaja. Hänen mukaansa
politiikassa tarvitaan myös ihmissuhdetaitoja.
­·Voihan sitä olla jatkuvalla törmäyskurssilla toisten kanssa, mutta ei
sillä tavalla saa tuloksia aikaan. Hetkellistä julkisuutta tämän päivän
mediamaailmassa voi kyllä saada, mutta ei sellaista luottamusta
työtovereiden parissa, jota todelliseen asioiden eteenpäin viemiseen
tarvitaan, Mönkäre on itse todennut.
Hänen mielestään asemaan perustuvaa valtaa voi käyttää, vaikka
ihmissuhdetaidot olisivat olemattomat. Harva kuitenkin pääsee todellisen
vallan käyttäjäksi ilman ihmissuhdetaitoja.
­·Minut on pantu sellaisiin tehtäviin, että olen joskus kokenut olevani
kuin kultaisessa häkissä. En ole aina voinut sanoa suoraan mitä ajattelen.
Tänään Mönkäreellä on valtaa ja kanttia sanoa asiat painavastikin.
Muutos demarivetoisesta hallituksesta keskustavetoiseen hallitukseen toi
Mönkäreelle hallituskumppaneiksi aiemmin oppositiossa olleet
"ärhentelijät". Mönkäre on joutunut eräiden ihmisten kohdalla muuttamaan
käsitystään melkoisesti.
­·Aiemmin he tekivät eduskunnan kyselytunnilla ilkeitä kysymyksiä, nyt
teemme saumatonta yhteistyötä hallituksen sisällä.

KTM oli
tiukka paikka

Sinikka Mönkäre sanoo itse kokevansa ajan kauppa- ja teollisuusministerinä
itselleen haastavimpana. Hän joutui perehtymään asioihin, jotka olivat
hänelle monella tapaa vieraita. Mönkäreen tuntien perehtyminen oli
perusteellista.
­·Esimerkiksi valtion omistajapolitiikka on todella vaikea taiteen laji,
erityisesti sosialidemokraateille. Kolme vuotta KTM:ssä olivat raskasta,
mutta mielenkiintoista aikaa. Koko ajan piti lukea ja selvittää itselleen
uusia asioita, lukea ja valmistautua seuraavaan päivään, seuraavaan
viikkoon ja seuraavaan kyselytuntiin. Mönkäre tunnustaa, että aika KTM:ssä
kasvatti rutkasti myös hänen tietopohjaansa ja itseluottamustaan.

Siteet Imatraan
ovat höltyneet

Lähes yhdeksän vuotta yhtäjaksoisesti ministerinä ovat etäännyttäneet
Mönkäreen väkisinkin kotikaupungistaan Imatrasta. Tämän Mönkäre valittaen
tunnustaa itsekin.
­·Oma katsantokantani on muuttunut tavallaan ulkopuoliseksi. Yhteydenpito
esimerkiksi terveydenhuoltosektorin ihmisten kanssa ei ole enää yhtä
vilkasta kuin aiemmin. Yhdeksän vuotta on pitkä aika.
Ystävät ja ystävyyssiteet ovat kuitenkin säilyneet. Samoin siteet
Vuoksenniskan työväenyhdistykseen sekä Vuoksenniskan Vesaan ja Imatran
päättäjiin.

Nykyajan
Tuhkimo-taru

Sinikka Mönkäreen elämä on kuin tarua. Itse asiassa hän onkin Taru Sinikka.
Omilla nettisivuillaan Mönkäre kertoo lapsuudestaan näin.
­·Olen syntyisin Anjalankosken Myllykoskelta. Kaksivuotiaana, muutin
veljeni Timon kanssa kasvatusvanhempiemme Akun ja Tildan luokse
Vuoksenniskalle. Aku-setäni hoiti muurarityönsä ohessa työväentalon
vahtimestarin tehtäviä. Tilda-tätini toimi Vuoksenniskan Vesassa ohjaajana.
­·Hän vei minut jo kolmivuotiaana Vuoksenniskan työväentalolle
voimistelemaan. Niissä oloissa sosiaalivirasto antoi monot ja maksoi
kirjat. Läksyt luettiin narikassa ja lipunmyynnistä tienasin ensimmäiset
rahani. Ylioppilaaksi kirjoitin Vuoksenniskan yhteiskoulusta vuonna 1966 ja
lähdin lukemaan lääketiedettä Turkuun. Ensimmäisen opintolainani takasi
yhteiskoulun rehtori Jaakko Hinkka, joka oli Aku-setäni rintamakaveri.
Kasvuympäristössäni luotettiin kovaan työhön, rehellisyyteen,
velvollisuudentuntoon, toveriapuun, Enso-Gutzeitiin ja sosialidemokratiaan.
Mönkäre valmistui lääkäriksi vuonna 1973 ja toimi vähän aikaa Salossa ja
Turussa ja palasi kotikaupunkiinsa Imatralle Honkaharjun aluesairaalan
osastonlääkäriksi vuonna 1975. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi Tiurun
sairaalan osastonlääkäriksi ja pätevöityi yleislääketieteen ja
keuhkosairauksien erikoislääkäriksi. Lääketieteen tohtoriksi Mönkäre
väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1984 homepölykeuhkoista.
Imatralle paluunsa jälkeen Mönkäre kiinnostui myös yhteiskunnallisista
asioista. Hänet valittiin Imatran kaupunginvaltuustoon 1981. Jatkossa eteen
tulivat presidentin valitsijamiesvaalit ja kansanedustajavaalit. Politiikka
oli imaissut Mönkäreen.

Putoaminen
loi uuden alun

Putoaminen eduskunnasta vuoden 1991 vaaleissa oli Mönkäreen poliittisen
uran kannalta kuka ties se ratkaisevin tapahtuma.
­·Juuri silloin kun luulee, että kokemus riittää, alkaa kokemus, Mönkäre
kuvaa putoamistaan.
Hän palasi pahimmassa taloudellisessa lamassa rypevän Imatran
terveyskeskuslääkäriksi. Näki ihmisten ja hädän ja kurjuuden
jokapäiväisessä työssään ja päätti palata eduskuntaan.
Loppu onkin sitten historiaa.
Siirtyminen naisministerien ikätilaston kärkeen tuli jopa Mönkäreelle
itselleen yllätyksenä. Hänen mielestään yhdeksän vuoden ministeriputki
kertoo ennen kaikkea poliittisten olojen vakiintumisesta. Hallitukset eivät
enää vaihdu niin usein kesken vaalikauden kuin aikaisemmin.
­·Sen verran "juhlapäivästä" on kyselty, että täytyy se jotenkin noteerata.
Kenties laitamme Juhan (puoliso Juha Laisaari) kanssa kotona jotain hyvää
ruokaa.
ES-ARKISTO/URPO LAANINEN
SINIKKA MÖNKÄREEN ARKISTO

Kuvatekstit

Kärkiministeri. Sinikka Mönkäre on nyt pisimpään ministerinä ollut
suomalainen nainen.

Sinikka ja Timo. Sinikka Mönkäre muutti kaksivuotiaana Imatralle
kasvatusvanhempiensa luokse yhdessä veljensä Timon kanssa.

Sinikka Mönkäre
¤·Syntymäaika ja -paikka: 6.3.1947 Sippola, kotipaikka Imatra.
¤·Puoluekanta: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.
¤·Koulutus: Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1984.
¤·Työura: Salon aluesairaalan apulaislääkäri 1973-1974, Turun kaupungin
terveyskeskuslääkäri 1974-­1975 , Imatran aluesairaalan osastonlääkäri
1975­-1977, Tiurun sairaalan osastonlääkäri 1977-1985 ja työperäisten
keuhkosairauksien erikoislääkäri 1985­-1991 osastonlääkärinä, Imatran
terveyskeskuksen apulaisylilääkäri 1991­-2003.
¤·Kansanedustajakaudet: Kansanedustaja 1987-­1991 ja 1995­.
¤·Valtioneuvoston jäsenyydet: Sosiaali- ja terveysministeri ja ministeri
ympäristöministeriössä (asuntoasiat) 13.4.1995-15.4.1999, työministeri
15.4.1999­-25.2.2000, kauppa- ja teollisuusministeri 25.2.2000-­17.4.2003,
sosiaali- ja terveysministeri 17.4.2003­.
¤·Kunnalliset luottamustoimet: Imatran kaupunginvaltuusto 1981-­1996,
puheenjohtaja 1985­-1986 ja 1994-­1995. Imatran kaupunginhallitus 1981­-1983.
¤·Muut luottamustoimet: Integraationeuvottelukunta 1988­-1990,
kuluttajaneuvoston puheenjohtaja 1988-
1990, AIDS-kansanvaltuuskunta
1988-­1991, kuluttaja-asiain neuvottelukunta 1990-1995, YK:n ikäihmisten
vuoden 1999 Suomen komitean puheenjohtaja 1999.
¤·Puoliso: lakiasiainjohtaja Juha Laisaari 1996­, lapset Mikko syntynyt
1970, Anu syntynyt 1976.
¤·Harrastukset: liikunta, erityisesti golf, teatteri, elokuvat.
Lähde: valtioneuvoston tietosivut

Kirjoittaja: Tenho Tiilikainen
Julkaisupäivä: 22.02.2004
Tallennuspäivä: 26.02.2004