Viihdytysjoukot taistelivat sotaväsymystä vastaan

Rintamateatterit, taiteilijoiden kiertueet ja Karhumäen tivoli toivat piristystä ankeisiin rintamaoloihin.
TENHO TIILIKAINEN
Rintamajoukkojen moraalia ja mielialaa pyrittiin varsinkin asemasodan
aikana pitämään yllä viihdytysjoukkojen kiertueiden, rintamateattereiden
sekä muun muassa Karhumäen tivolin avulla.
Sotatoimialueelle suuntautuneet viihdytyskiertueet keskitettiin
tapahtuvaksi puolustusvoimien viihdytystoimiston kautta. Kiertueiden
runkona olivat asevelvolliset taiteilijat, jotka oli komennettu
viihdytystoimistoon. Heidän lisäkseen toimintaan osallistui lukuisia
siviilitaiteilijoita.
Esimerkiksi vuoden 1942 helmi-­joulukuussa kiertueita oli kaikkiaan 656
kappaletta. Saman aikaisesti rintalohkoja kierteli jopa 20-­30 esiintymisryhmää.
Erityisen suosittuja olivat kiertueet, joissa esiintyi hyviä lausujia,
pakinoitsijoita, taikureita, taitovoimistelijoita, musiikkinumeroiden
esittäjiä ja tanssijoita.
Jatkosodan aikana järjestettiin Helsingin messuhallissa yli 100
asemiesiltaa. Messuhalli oli jokaisessa asemiesillassa täynnä yleisöä.
Illat radioitiin koko kansalle suorina puolentoista tunnin mittaisina
lähetyksinä. Esiintyjinä oli huippumuusikoita, näyttelijöitä ja muita
viihdetaiteilijoita.

Vastaanotto
oli erinomainen

Nykyään Kajaanissa eläkepäiviään viettävä, entinen imatralainen Erkki
Vaalama muistaa lämmöllä viihdytysjoukkojen vierailuja rintamalohkoilla.
Vaalama taisteli jatkosodassa Rajajääkäripataljoona 8:ssa Vienassa,
Pataljoonan esikunta oli Vuokkiniemessä ja kapteeni Vaalama toimi
sissikomppanian päällikkönä.
­·Niissä joukoissahan olivat kaikki sen ajan tunnetut taiteilijat Tauno
Palosta Ansa Ikoseen. Itselleni on jäänyt erityisesti mieleen Helge Heralan
vierailu, kun hän lauloi Kontokissa. Järven rannalla olleen kalmiston
kupeella, Vaalama muistelee.
Viihdytysjoukkojen esityksiä odotettiin Vaalaman mukaan innokkaasti. Ne
olivat aina tapauksia, joista otettiin kaikki irti. Usein esiintymisilta
päättyi leppoisaan illanviettoon, jossa saatettiin ottaa pari paukkuakin.
­ Nättejä tyttöjä me miehet katselimme silmät pyöreinä. Taisi joku yrittää
tyttöjä vokotellakin, mutta ei se vokottelu tuulta oikein ottanut.

Karhumäen tivoli
oli yksi erikoisuus

Vuosina 1942-­1944 sotatoimialueella Itä-Karjalassa toiminut Karhumäen
tivoli on yksi erikoisuus sota-ajan viihdytystoiminnassa. Itse asiassa
Karhumäen tivoli oli osa Suomen tivolia. Tivolin toiminta perustui J.A.F.
Sariolan johtaman yksityisen tivoliyhteisön ja puolustusvoimien
keskinäiseen sopimukseen.
Sota ei häirinnyt tivolitoimintaa, eikä tivoli ollut koskaan kiinni. Se
toimi koko ajan samalla paikalla, kauniilla, vanhalla huvipuistoalueella
Kumsajoen mutkassa keskellä Karhumäen kaupunkia. Tivoli toimi aluksi
kymmenessä lämmitettävässä teltassa. Kesätivolialueella oli muun muassa
soittolava/huvinäyttämö ja sen edessä penkit, ulkoilmaravintola,
ampumarata, pelihalli, karuselli, sirkus ja kabaree.
Kumsajoen toisella puolella sijainneessa talvitivolirakennuksessa oli mm.
sirkus, huvinäyttämö, vapaanäyttämö, kabaree, ampumarata, kanttiini ja
pelejä. Näyttämötoiminta oli jaettu kolmeen eri osastoon: sirkus, kabaree
ja huvinäyttämö. Sirkuksen kantavia voimia oli Pelle Jali, eli Valto
Aulamo, jonka legendaarinen huudahdus oli "sateet tulivat, luteet menivät".
Lisäksi oli joukko-osastoistaan komennettu voimistelijoita kuten Aapo
Noponen, Matti Kaksonen ja Ale Saarvalta.
Kabaree- ja tanssiesitysten tanssijat olivat yleensä oopperan
balettitanssijoita, kuten mm. Into Lätti, Olavi Kuorikoski ja tanssipari
Orvokki Siponen ja Klaus Salin. Raikuvimmat suosionosoitukset sai kertoman
mukaan kuitenkin näyttelijä-laulajatar Lulu Paasipuro.
Huvinäyttämöllä esitettiin kepeitä näytelmäkappaleita. Näyttämö oli lähinnä
Yrjö ja Inkeri Halmevaaran perheteatteri. Näyttelijöitä olivat muun muassa
Tuukka Soitso, Uuno Schultz, Vilho Karhu ja Kauko Helovirta (Hellström),
joka aloitti esiintymisensä Karhumäen tivolissa jo 17 vuotiaana vuonna 1942.

III

Lähteet: Jatkosodan historia, osa 6 sekä Tivoli Sariolan nettisivut.

Kirjoittaja: Tenho Tiilikainen
Julkaisupäivä: 14.03.2004
Tallennuspäivä: 19.03.2004