Lavakansan tuntojen tuntematon tulkki

Helena Eeva teki Suomi-iskelmän koskettavimmat sanat, mutta aika ja elämä eivät tehneet hänelle oikeutta.
ESA VILENIUS
Lappeenrannassa järjestettiin lokakuussa ainutlaatuinen konsertti, joka
täytti Lappeenranta-salin. Väkeä tuli Raumalta asti. Ensimmäisen kerran
suomalaisen iskelmän eräälle kaikkien aikojen parhaalle sanoittajalle
tehtiin hänen omalla nimellään oikeutta.
Konsertin tunnelma oli herkkä. Salissa oli aistittavissa, että ihmisten
välittäminen ei sittenkään ole kadonnut luonnonvara. Ehkä ne tunnot, joita
Helena Eevan muistokonsertti herätti vaikuttavat jossakin ihmisten välissä
suhteissa. Onhan olemassa teoria perhosen siiven iskusta Tyynellä
merellä - mistä voi seurata myrsky jossakin päin maailmaa...
Konsertissa lauloivat Pasi Kaunisto, Markku Aro, Eila Pienimäki ja Hannu
Palo. Suopursu-orkesteria johti Hannu Sopanen.
Helena Eevan elämä on muistutus siitä, mitä evakkous, pakolaisuus, voi
ihmisen tasolla tarkoittaa. Se on melkein raivostuttava kertomus siitä,
millainen naisen asema oli vain muutamia vuosikymmeniä sitten. Se on myös
tarina karusta lähihistoriastamme, jossa musiikki ja ilon tuottaminen oli
toisarvoista leivän hankkimisen rinnalla.
Sen pitäisi olla myös muistutus siitä, että herkät ihmiset ovat täällä
vahvempien suojeltavina, koska ilman heitä vahvat eivät ymmärrä itseään.
Helena Eeva oli verbaalinen huippulahjakkuus, jonka voi sanoittajana
sijoittaa samaan sarjaa kuin vaikkapa Vexi Salmen tai Juice Leskisen.
Helena Eeva? Konsertin musiikin sovittanut Hannu Sopanen, yli 50 vuotta
musiikkia tehnyt monitoimiammattilainenkin sanoo, ettei aikaisemmin
tiennyt Helena Eevasta "suoraan sanottuna yhtään mitään," Ei, vaikka hän
nuorena muusikkona soitti ilta illan jälkeen kappaleita, jotka olivat
Helena Eevan sanoittamia.
Jotkut tietävät muun muassa Asser Tervasmäen, Arvi Tarvaisen, Hele Nevan,
A. Kajon tai H. Suolakiven. Monet tuntevat kappaleet Harmaat silmät, Jos
helmiä kyyneleet ois, Lasten liikennelaulu, Riepumatto, Äiti pien, Penkillä
pelimannin ja Lentäjän valssi
Ja melkein kaikki ovat kuulleet Erkki Junkkarisesta, Paula Koivuniemestä,
Olavi Virrasta, Georg Malmsténista ja Henry Theelistä. Esimerkiksi.
Suomalaisen kevyen musiikin ykköstietäjä ja konsertin juontanut Maarit
Niiniluoto kertoo huvittuneensa, kun nykypolven artistit kysyvät millainen
tyyppi oli balladin Kulkuriveljeni Jan sanoittaja Asser Tervasmäki.
Kaikkien näiden nimimerkkien takana on Helena Eeva. Hän ei tehnyt yhtään
laulua omalla nimellä. Noin 150 hyvin tunnetun iskelmän lisäksi häneltä jäi
suuri määrä muuta runoutta. Hän oli oikea aito karjalainen runotyttö.

Karjala jätti
pysyvän jäljen

Helena Eeva syntyi 1923 Metsäpirtissä. Se on rajapitäjä Laatokan rannalla,
Pietarin yläpuolella. Eevojen suku oli asunut siellä jo 1500-luvulta lähtien.
Suku pitää edelleen varsin tiivistä yhteyttä. Helena Eevan muistokonserttia
puuhannut lappeenrantalainen Terho Serjomaa, aikaisemmalta ja edelleen
muusikkonimeltään Terho Eeva kertoo, että sukukirjassa mainitaan yli 1 300
sukuun kuuluvaa. Sukukokouksissakin on käynyt vuosittain satakunta ihmistä.
Se, mistä suku on alun pitäen saanut nimensä ei ole varmaa, mutta suvun
vaakunaan on kuvattu omena, josta on haukattu pala.
Helena Eeva oli kotoisin vakavaraisesta talosta. Hänen isänsä oli myös
kunnanjohtaja.
Sota katkaisi turvallisen elämän. Helena Eeva kuvaa elämänsä kovimpana
kokemuksena sitä, kun hän katsoi veljensä kanssa kotitalon paloa
Taipaleenjoen rannalla.
Tuolloin 16-vuotias Helena oli jo kirjoittanut paljon. Hän oli
monipuolisesti lahjakas. Sitä kuvaa se, että aikanaan saadakseen
"kunniallisen" ammatin, hän suoritti kauppakoulun keskiarvolla 10.
Myöhemmin hän opetti Toivo Kärjen lapsille lukion
matematiikkaa - harrastuspohjalta.
Eeva ei lähtenyt sodan jaloista, vaan jäi lotaksi rintamalle aina Lapin
sotaan asti. Hän toimi muun muassa kaatuneiden kokoamispaikalla kirjurina.
Hän kirjasi tuhansien ja tuhansien vainajien tietoja. Se vaikutti varmasti
hänen persoonaansa.
Helena Eevan tytär Helka Korpela kertoo äitinsä kärsineen jo sota-ajoista
lähtien jatkuvasta unettomuudesta.
Sodan aikana häneen tutustui myös Toivo Kärki, joka oli hämmästellyt Helena
Eevan rohkeutta. Kärki oli myöhemmin se, joka keksi hänet
sanoittajalahjakkuutena. Suurin osa Helena Eevan sanoituksista on tehty
juuri Toivo Kärjen sävellyksiin.
Varmaankin Karjala jätti Helena Eevaan jäljen myös toisella tavalla. Terho
Serjomaa kertoo, että hänen tekemänsä kappaleet syntyivät nimen omaan
kotiseuturetkillä Karjalassa. Vaikka asia voi kuulostaa lattealta,
Karjalassa käyneet tietävät miten vaikuttava alueen luonto todella on.

Elämä ja elämän
edellytykset

Helena Eevasta on hänet tavanneilla kahdenlaisia muistikuvia: toiset
kertovat avoimesta, ulospäin suuntautuneesta, toiset ujosta, arasta ja
herkästä ihmisestä. Ne voivat hyvin olla samaa ominaisuutta.
Helena Eeva teki leipätyötään kirjanpitäjänä. Viimeksi Musiikki-Fazerilla
Helsingissä. Se oli silloin naisille sopiva ammatti.
Mutta Toivo Kärki, joka oli keksinyt hänen lahjakkuutensa, tuki myös hänen
sanoittajan työtään. Helka Korpela pohtii myös sitä, olisiko samanlaista,
samalla tavalla tuotteliasta ja monipuolista Helena Eevaa syntynyt ilman
salanimien suojaa.
Eevan kyky eläytyä erilaisiin asioihin teksteissään on häkellyttävä.
Luontoa hän tunsi hyvin, mutta ihmisen tunteissa hänen kuvauksensa on
tarkinta ja vivahteikkainta. Hämmästyttävää on esimerkiksi se, miten hän on
Lentäjän valssissa on eläytynyt lentämisen tunteeseen. Vaikka kappale on
ehkä jonkinlaista koneromantiikkaakin, niin voiman ja vapauden tunne on
ilmaistu siinä lähes kummallisen aidosti.
Mutta kuten Maarit Niiniluoto sanoo: ­·Naiset ovat iskelmien sanoituksissa
osanneet tulkita esimerkiksi miehen sielunelämää ehkä koskettavimmilla
tavoilla.
Helena Eevan tytär Helka syntyi vuonna 1951. Hän kertoo, että äiti kykeni
huolehtiman hänestä taloudellisesti ja kävi lomilla tapaamassa häntä, mutta
äidin ja tyttären suhde jäi aika etäiseksi. Siihen aikaan yksinäinen äiti
oli yhteisön silmätikku. "Vanhoina hyvinä aikoina" moralisoinnilla tehtiin
vääryyttä monille äideille ja lapsillekin.
Toivo Kärjen ja Helena Eevan yhteistyö kesti vuosikausia. Suomi tarvitsi
iskelmiä. Ne olivat paitsi viihdyttävää musiikkia myös ilmaisuja asioille,
joita oli muuten vaikea sanoa. Voi tietysti kysyä, osataanko nykyäänkään
kaikkia asioita sanoa selvästi?
Helena Eeva kirjoitti jatkuvasti. Hän alkoi kuitenkin henkisesti uupua. Hän
kuoli 1960, vain 36-vuotiaana.
HELKA KORPELAN ALBUMI

Kuvatekstit

Helena Eeva. Tunnettu lukuisilla muilla kuin omalla nimellään.

Lottana. Helena Eeva palveli rintamalla sotien loppuun asti, hän toimi muun
muassa kaatuneiden kokoamispaikalla.
Kirjoittaja: Esa Vilenius
Julkaisupäivä: 13.06.2004
Tallennuspäivä: 17.06.2004