Kesä on Mietinsaarelle kuin uusi elämä

Kun Karhusalmelle saatiin lossi, alettiin saaressa rakentaa vilkkaasti mökkejä. Nyt mökkiläisiä on yhtä paljon kuin saarelaisia ennen. Kuljettiin sitä toki ennen lossiakin, mentiin vaikka Australiaan kahvinviljelijäksi.
SARI PULLINEN
Kevään ensimmäisen ukonilman lähestyminen saa Karhusalmen vihaiseksi. Vedet
ovat olleet vapaana vasta kaksi päivää. Mietinsaaren lossin kuljettaja
Pauli Vilkko painattaa koneella aaltoja ja tuulta vastaan.
Mantereelta kyytiin ajavat Taito Saukkonen ja Veijo Pulkkinen. Auton
perässä trailerilla on vene, Saukkosen viisikymmenvuotislahja. Miehet ovat
menossa valmistelemaan Joutsenon kalaveikkojen kalamajan talkoita
Temoniemeen. Jälleen yksi vapaa-ajanviettopaikka nousee Mietinsaareen.
-·Jäät lähti sitten, Saukkonen huomaa ojentaessaan Vilkolle kahden euron
lossimaksun.
-·Maanantaina oli jäitä vielä, tuossa ne seilaili eestaas, Vilkko kertoo.
Vilkolla on kahdeksan vuoden kokemus ruorien väännöstä. Hän aloitti samaan
aikaan kuin lossikin, vuonna 1995.
-·Kurssin kävin.
Lossi muutti Mietinsaaren elämää. Vapaa-ajan tontit menivät heti kaupaksi.
-·Rakentamisliikennettä ei lossilla enää ole, alkaa olla mökit valmiita,
Pauli Vilkko, itsekin mietinsaarelainen, on huomannut.
1970-luvulla pohdittiin, mikä neuvoksi, kun saaresta muutetaan pois.
Kysyttiin, tulisiko mökkiläisistä uutta elämää. Nyt kesäasukkaita on 150
mökillä kai muutama sata, saman verran kuin ennen oli vakituisia asukkaita.
Saarelaisia on viidessä talossa tusina.

Saarelaiset asuivat
koulun asuntolassa

Ennen lossia Saimaan Mietinsaaresta, Suomen 71. suurimmasta saaresta, pääsi
mantereelle vain veneitse, mutta ei se liikkumista estänyt. Mietinsaaresta
on lähdetty vaikkapa kahvinviljelijäksi Australiaan. -·Sie vähän isompaan
saareen muutit, Sirkku Kuisma, yksi saarelaisista, kertoo tokaisseensa
muuttajalle.
Ja jos vielä kauemmas menneisyyteen peruutetaan, huomataan, että
liikennettä on piisannut kauan. Saaren kestikievarissa, jota vielä muutama
sukupolvi sitten muisteltiin, yöpyivät Ouluun, Viipuriin tai Eurooppaan
kulkijat. Vesitie ei kuitenkaan houkutellut pikkuvihan aikaan 1741
riehuneita venäläisiä kasakoita, jotka käväisivät polttamassa Joutsenon,
mutteivät vaivautuneet Mietinsaareen. Niin saaren kolme taloa säästyivät.
Kymmenen vuotta sitten Kuisma kyyditsi veneellä lapsiaan Ruokolahdelle
kouluun. Lossi muutti koulumatkatkin turvallisemmiksi.
-·Kuvittele vaikka tällaista myrskyä kouluaamuna, Kuisma kehottaa, kun
ulkona tuuli nostattaa ukkospilviä.
Hänen omat koulumuistonsa 1960-luvulta ovat toisenlaisia.
-·Me saarelaiset kävimme Korvenkylän koulua ja asuimme viikot asuntolassa.
Silloin oli lauantainakin koulupäivä.

Mietinsaarella riittää historiaa

Yhdeksän kilometriä pitkään ja neljä kilometriä leveään saareen ei tutustu
kertavilkaisulla. Sirkku Kuisma tuntee kotisaarensa läpikotaisin, paitsi
maantieteellisesti, myös historian. Ja historiaahan tällä saarella piisaa.
Mietinsaaressa on asuttu jo noin 6 000 vuotta sitten. Vanhimmat
arkeologiset löydöt ovat peräti kampakeraamisen ajan alusta.
Vanhat asiat rupesivat kiinnostamaan Sirkku Kuismaa viitisentoista vuotta
sitten, kun äidistä aika jätti. Vanhempiensa kuoltua Kuisma muutti
mantereen puolelta takaisin lapsuudenkotiinsa.
Kuisman aarrearkussa on tallessa monta dokumenttia saaren ja oman kotitilan
ja suvun vaiheista, isojaon aikaiset, tarkasti entisöidyt kartatkin.
Metsikkö Kuisman keittiön ikkunan takana on merkitty noissa kartoissa
alueeksi, joka on "vain metsämaaksi kelpaavata".
Ellei olisi niitä puita, pirtinpöydän äärestä näkyisi Kyläniemeen ja
Härskiänsaareen.
-·Saari on yhdistänyt asukkaita, on ollut oma kylä ja tiivis
kanssakäyminen. Kaupassa käyntikään ei ole ollut itsestään selvää, joten
samalla kun lähdettiin omia asioita hoitamaan, tuotiin naapurillekin vaikka
hota-pulveria, Kuisma muistaa.
Nyt saaren kahdessa kylässä, vanhoilla maanviljelysalueilla Mietinsaaressa
ja Arpolahdessa, ei enää viljellä, vaikka hevosia onkin yhteen taloon taas
otettu. Metsätaloutta on, karjaa ei.
-·Nyt kun on lossi, voisi maitoautokin käydä, Kuisma huomauttaa.

Postia odottamassa
naapurin talossa

Postia on saareen saatu 44 vuotta.
-·Milloin missäkin saaren talossa istuin pikkutyttönä odottelemasa postia.
Olin pollea, kun minua pidettiin isompana kuin olinkaan, keitettiin oikein
kahvit, Sirkku Kuisma nauraa.
Sähkö saatiin sinä vuonna, 1967, kun Kuisma aloitti koulunkäynnin, ja
puhelin oli tullut jo yhdeksän vuotta aiemmin.
Mietinsaari on kuulunut Joutsenoon jo neljättäsataa vuotta. 1650-luvulla
Mietinsaari irrotettiin Ruokolahdesta ja liitettiin Joutsenoon, jotta
kirkkomatka lyhenisi. Viipurin läänin maaherra Johan Rosenhanelta saatiin
liittymislupa lähes tasan 353 vuotta sitten, toukokuun 28. päivänä.
Kuitenkin Ruokolahti on luontevampi kulkusuunta nyt, kun lossi ohjaa
liikenteen sinne, Sopalantien päähän. Imatralla käydään kaupoilla.
Vaikka on Mietinsaaressakin yksi palvelu, kesäkahvila lossirannassa.
-·Avaamme kesäkuussa. Siinä meneekin sitten kaksi kuukautta, miehensä
nimissä olevaa kahvilaa hoitava Sirkku Kuisma kertoo.
MARI MÄNNISTÖ

Kuvatekstit

Karhusalmi. Lossi vie yli Karhusalmen.

Saarelainen. Sirkku Kuisma muutti aikuseina takaisin lapsuudenkotiinsa
Mietinsaareen.

Livunmäellä. Mietinsaaren historia alkoi kiinnostaa Sirkku Kuismaa iän myötä.

Lossari. Pauli Vilkko tuli lossin ruoriin heti alusta alkaen kahdeksan
vuotta sitten.

Lossi. Kesäisin lossiliikenne vilkastuu, kun mökkiläiset saapuvat saareen.

Kirjoittaja: Sari Pullinen
Julkaisupäivä: 18.05.2003
Tallennuspäivä: 24.07.2003