Naisen elämä on hetkissä kiinni

Lappeenrantalaisen Annamari Marttisen toinen romaani ilmestyy kirjakauppoihin aivan lähipäivinä. Mistä kevät alkaa kartoittaa naisen elämän onnen hetkiä ja kipupisteitä. Miksi elämän suuret muutokset aina alkavat kuin varkain?
MATTI SAARELA

LAPPEENRANTA. Annamari Marttinen haluaa kirjoittaa siitä, mitä ihmiset todella ajattelevat, mutta eivät kerro.
– Haluan tavoittaa kirjoittamalla ihmisten todellisen luonteen, sen mitä he todella ajattelevat, ja kuvata sitä suoraan, jopa raa'asti, hän sanoo.
Eli arvailuksi menee. Marttinen antaa kuitenkin hyvän vinkin siitä, miten hänen uutta romaaniaan pitää lukea. Tärkein näkökulma kirjan ihmisiin ja tapahtumiin löytyy jo sen nimestä.
– Kantavana teemana on kysymys, joka tuli esiin jo esikoisromaanissani, eli kysymys siitä milloin jokin asia on tapahtunut. Missä oli se piste, josta kaikki alkoi, Marttinen selittää.

NAISEN elämässä siis odotetaan tulevia onnen hetkiä ja kaivataan menneitä. Myös onnettomuudet tulevat elämään kuin hiipimällä. Elämän suuressa virrassa ei ole ankkuripaikkoja edes pahimpien koskipakkojen niskalla.
Tämä on siis se arvaus, mutta Marttinen auttaa eteenpäin.
– Kirjan Leila odottaa kevättä. Hän yrittää etsiä merkkejä siitä, milloin se on alkanut ja hetkeä, jolloin kevät ei vielä ole koittanut, Marttinen jatkaa selvitystään.
– Leila pohtii, mikä se piste on, ja hän ei pääse siihen kevääseen koskaan mukaan. Leskenlehdet ovat jo kukassa, kun hän vasta odottaa niiden puhkeamista kukkaan, sitä hetkeä ennen kukoistuksen alkua.
Leilan elämän uusi kevät vaihtuu kirjassa hetkessä syksyksi, kun hänen Alzheimerin tautia sairastava äitinsä joutuu laitokseen ja vielä samana päivänä, kun Leilan 18-vuotias tytär valmistautuu ylioppilasjuhliinsa.
– Leila kysyy koko ajan itseltään, mikä oli se hetki, jolloin äiti todella sairastui, ja mikä oli se päivä, kun äiti oli vielä ihan ok.

MARTTISEN mukaan kysymys on tietenkin myös luopumisen teemasta. Kirjan Leila on 40-vuotias, eli iässä, jossa alkaa katkeamaton ja yhä karvaammaksi käyvä sarja luopumisia.
– Leilan ja hänen äitinsä osat vaihtuvat. Leilasta tulee huolehtija, tavallaan oman äitinsä äiti. Samaan aikaan hän joutuu luopumaan lapsestaan, koska hänen oma tyttärensä ei ole enää lapsi.
– Tilanne, jota kirjassa kuvataan, on tosi kaoottinen. Vietetään tyttären ylioppilasjuhlaa, ja samaan aikaan Leilan äiti menee niin huonoon kuntoon, että hän joutuu laitokseen.
– Kenenkään äitisuhde ei varmaan ole täydellinen. Myös kirjan Leilan äitisuhde on täynnä ristiriitoja, jopa kaunaa. On paljon monenlaisia tunteita, joista kaikki eivät ole suinkaan positiivisia.
– Leila joutuu ottamaan aikuisen roolin, mutta toisaalta hän ei oikein onnistu siinä. Leila ei oikein pysty kohtaamaan sekavaa ja oudosti käyttäytyvää äitiään. Jossakin Leilan mielen pohjalla väijyy jopa halu juosta karkuun koko tilannetta, työntää vastuu kaikesta jonkun muun syliin.

KIRJAN Leila on siis romaanihenkilöksi kovasti ihmisen oloinen, ei mikään pyhimys, mutta ei tunnoton paskiainenkaan.
– Leila hyväksyy lopulta sen, että elämä ei ole hallittavissa. Se, että hänellä ei ole enää äitiä, on todella iso asia. Hänen täytyy hyväksyä se, että on itse aikuinen.
Milloin kevät koittaa on fiktio. Marttinen myöntää, että kirjan Leilan elämällä on kuitenkin paljon yhtymäkohtia hänen oman elämänsä kanssa. Romaanin aihe on henkilökohtainen ja siksikin hyvin tärkeä ja läheinen.

ESIKOISEN julkaisi Otava. Kun Marttiselle selvisi, mitä kustantajan edustajat todella ajattelivat hänen toisesta romaanistaan, hän vaihtoi kustantajaa. Uusi kirja on Tammen julkaisu.
– Otavalla ei innostuttu kirjan aiheesta. He vaativat niin paljon muutoksia siihen, Alzheimerin tauti olisi pitänyt jättää kokonaan pois, etten voinut suostua niihin.
Kustantajan vaihto on Marttisen mukaan kuitenkin viivästyttänyt kirjan julkaisemista.
– Kirja oli alun perin tarkoitus julkaista jo vuosi sitten.

TAUSTA
Annamari Marttinen on syntynyt vuonna 1960 Lappeenrannassa, naimisissa, neljä lasta.
Koulutukseltaan englannin ja saksan kääntäjä. Työskennellyt muun muassa toimittajana ja opettajana.
Esikoisteos Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä, Otava 2002.

Kuvateksti

Annamari Marttisen esikoisessa kuvataan äidiksi tulon välillä kipeitäkin vaiheita. Toisessa romaanissaan hän jatkaa naisen elämän kipupisteiden luotaamista.
MATTI SAARELA
Kirjoittaja: Matti Saarela
Julkaisupäivä: 08.09.2005
Tallennuspäivä: 12.09.2005