Infrastruktuuriliimaa Ihalaisesta

• Lappeenrannassa tehdään silta- ja tehdasrakentamiseen sopivaa sementtiä.
ESA VILENIUS

Suomi ja maailma betonoituu vakaaseen tahtiin. Sitä varten tarvitaan
sementtiä. Suomalaista kohti laskettu kulutus on noin 300 kiloa.
Esimerkiksi espanjalaiset tarvitsevat toista tonnia vuodessa.
– Tässä työssä pitää tsempata koko ajan, sementiltä vaaditaan ennen kaikkea
tasalaatuisuutta, Finnsementin Lappeenrannan tehtaiden tuotantopäällikkö
Matti Turunen sanoo.
Sementillä on tarkat viralliset laatustandartit, mutta ne ylitetään
betonivalmistajien vaatimusten mukaan. Esimerkiksi elementtitehtaat
käyttävät aivan muita laatuja kuin rautakaupan yleissementtiä. Yleisiä
laatuja ovat rapid ja pika.
Mutta ennen kaikkea: tuotteen pitää olla tasalaatuista, vaikka
raaka-aineiden laatu vaihtelisikin.
Se on hyvä tieto. Ympäristömme on niin perusteellisesti rakennettu
betonista – ainakin siihen pitää voida luottaa. Sotien jälkeen suomalaisten
sementinkulutus on 20-kertaistunut. Oikeastaan on mahdotonta ajatella
nyky-yhteiskuntaa ilman betonia.
Siitä tehdään yli 40 prosenttia rakennusten kuutioista. Ylivoimainen
materiaali se on esimerkiksi silloissa, ratapölkyissä ja
teollisuusrakennuksissa. Näihin tarvitaan sulfaatinkestävää SR-sementtiä,
jota Suomessa valmistetaan vain Lappeenrannassa.
Kiviä ja tiiliä muurattiin vuosisatoja laasteilla, joissa oli esimerkiksi
savea, hiekkaa, kalkkia ja jopa tärkkelystä. Portlandsementin keksiminen
1800-luvulla oli se iso juttu, joka mahdollisti rakentaa betonista suurta,
vahvaa, nopeasti ja joustavasti. Ja suunnittelun puutteessa myös rumaa.

TURUNEN on toisen polven kalkkivuorelainen. Se ei ole mitenkään
harvinaista. Ihalaisen montulle on tultu pysyvästi töihin.
Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö perusti sementtitehtaan Lappeenrantaan
vuonna 1938. Nimi muuttui aikanaan Partekiksi, Scamcemiksi ja lopulta
Finnsementiksi.
Seitsemän vuotta tehtaan on omistanut irlantilainen CRH-konserni.
Lappeenrannan lisäksi sementtiä tehdään Paraisilla. Finnsementti valmistaa
noin 80 prosenttia Suomen tarpeesta.
Turusen mukaan irlantilaisomistus on ihan ok – kuten aiemmatkin järjestelyt.
Pienehkö, varsin tiivishenkinen porukka tekee sementtiä aika matalalla
profiililla. Päivätyössä on tarpeeksi mietittävää.
Sementtitehtaan estetiikka ei ehkä aukea kaikille. Siellä on melkoinen työ
pitää paikat edes välttävän pölyisinä. Tehtaalla on paitsi rakennuksia myös
toimivaa tekniikkaa 1960-, -50- ja jopa -30-luvuilta. Koneromantikkoa
laitos kyllä herkistää.
Uuninhoitaja Unto Tiainen tuli toistakymmentä vuotta sitten Lappeenrantaan
lakkautetulta Virkkalan tehtaalta. Laborantti Eino Tiensuu on ollut jo 37
vuotta sementtitehtaalla. Aluksi hän työskenteli niin ikään lakkautetulla
Kolarin tehtaalla.
Tiainen sanoo tehtaan toiminnan perustuvan pitkälle raaka-aineiden
häiriöttömään liikkumiseen.
– Vuosien mittaan laitoksen on oppinut tuntemaan niin, että tietää mitä
yksityiskohdat vaikuttavat kokonaisuudessa.
Tiensuu analysoi jatkuvasti näytteitä sekä klinkkerin raaka-aineista että
sementtiseoksista. Niiden perusteella hän pystyy näyttöruudulta säätelemään
seoksia. Prosessia valvotaan reaaliaikaisesti.
Sementin tekijät kuuluvat pääosin Rakennusliittoon. Tiaisen mukaan
peruspalkka ei ole hyvä, mutta "päivätöissä tulisikin nälkä."
Lapin mies Tiensuu sanoo viihtyvänsä Etelä-Karjalassa, koska
mentaliteetissa on jotakin samanlaista. Molempien mielestä työn haittapuoli
on jatkuvan kolmivuoron rasittavuus.
Vaikka sementtitehdas on melkoinen, runsaasti energiaa tarvitseva kolossi,
siellä riittää seitsemän työntekijää kerrallaan.
Uuni toimii parhaiten, kun se käy jatkuvasti.
– Me vihaamme pysähdyksiä, niistä tulee vaikeuksia, Turunen sanoo.

SEMENTTITEHDAS perustetaan aina kalkkikiviesiintymän viereen. Ihalaisen
montusta nostetaan vuodessa noin kaksi miljoonaa tonnia kalkkikiveä. Siitä
vajaa kolmannes menee Finnsementin tarpeisiin. Se on määrä, jota
kuljettamaan tarvittaisiin noin 15 000 rekka-autoa.
Kaivosta hallitsee Nordkalk Oy. Kaikkiaan Ihalaisen montun vierellä on
nykyisin yhdeksän yritystä.
Ihalaisesta on otettu kalkkikiveä pari sataa vuotta. Kuoppa on noin
kilometrin pituinen, 600 metriä leveä ja 150 metriä syvä. Pinta-alaltaan se
olisi hyvänkokoinen järvi, mutta syvyyttä siinä on yli 30 kertaa niin
paljon kuin Suomen järvissä keskimäärin. Järvi siitä tulisikin, jos sitä ei
jatkuvasti pumpattaisi.
Kalkkikivi ei ole kaivospäällikkö, geologi Jouni Heinosen mukaan
niukkuusraaka-aine. Ihalaisen varat riittävät ainakin 200 vuodeksi.
Esiintymä ulottuu kaupungin alla Saimaan rantaan. Etelässä ja lännessä
tulevat vastaan rapakivialueet.
Kalkkikivi noin kaksi miljardia vuotta vanhaa. Maailman syntymäaika
lasketaan noin viiden miljardin vuoden päähän.
Ihalaisen kivi on kovaa marmoria. Esimerkiksi Tanskassa kerrostuneita
kalkkikivilaatuja voidaan irrottaa kaivinkoneella. Ihalaisessa tarvitaan
anfoa, dynamiittia tömäkämpää polttoöljyn ja ammoniumnitraatin seosta.
Yleensä pamaus tulee tarkasti kello 12.
Lajiteltu kivi nostetaan kallion sisällä kuljettimilla murskattavaksi.
Rautakuulat ruhjovat kivet pyörivässä myllyssä.
Murskeesta seostetaan klinkkerin raaka-aine.
Tehtaan pihalla on kasoissa lemiläistä diabaasia, espanjalaista kipsiä,
terästehtaan valssihilsettä Imatralta, teollisuuslaitosten lentotuhkaa
Länsi-Suomesta. Lisäksi poltossa käytettävästä venäläisestä hiilestä ja
amerikkalaisesta, raskaasta polttoöljystä valmistetusta koksista jää
aineita sementtiin. Sementin valmistuksessa polttoaineeksi käy nykyisin
jopa lihaluujauhe.
Erilaisten "jätteiden" käyttäminen sementtiin sopii hyvin paljon energiaa
tarvitsevaan ja siksi hiilidioksidia tuottavaa prosessiin. Sementtitehdas
ei päästä juuri muuta.

ENSIMMÄISEN kerran täsmälleen oikeaa sekoitusta tarvitaan klinkkeriä
poltettaessa.
Klinkkerissä pitää olla kalkkikiven kalsiumin lisäksi piitä, rautaa ja
alumiinia. Ihalaisen kivessä ei ole alumiinia tarpeeksi, siksi siihen
lisätään muun muassa Hyvärilän diabaasia.
Tasalaatuisuuden vaatimuksen takia seoksen tasapaino haetaan noin
kymmenestä yhdisteestä.
Tavallaan klinkkerin poltossa aineisiin ladataan energiaa. Mineraalit
sintraantuvat noin 1 500:ssa asteessa. Alumiini ja rauta ovat uunissa sulia.
Syntyvällä kalsiumsilikaatilla on ominaisuus sitoutua veden vaikutuksesta
lujasti yhteen. Myös sementin aluminaatit sitoutuvat. Reaktiota sanotaan
hydrataatioksi. Paitsi että hiukkaset sitoutuvat toisiinsa, reaktiossa
vapautuu myös lämpöä. Betonia voi valaa jopa pikkupakkasella.
Toisen kerran sementtitehtaassa pitää tehdä tarkka seos, kun jauhetusta
klinkkeristä sekoitetaan sementtiä.
Periaatteessa alkeellista sementtiä olisi Turusen mukaan jo
kalsiumsilikaatin ja kipsin seos. Kipsiä tarvitaan sementin kovettumisen
säätelyyn.
Näiden lisäksi sementtiseokseen käytetään kalkkikiveä ja kuonaa, jotta
jauhatuksessa syntyy oikea raekoko. Se taas vaikuttaa kovettuneen sementin
puristuslujuuteen.
Sementti alkaa sitoutumisen jälkeen kovettua. Käyttölujuus saavutetaan
päivien kuluessa, mutta prosessi jatkuu jopa vuosikymmeniä. Vanha betoni on
usein uskomattoman kovaa.
Betonissa sora ja murskeet paitsi lujittavat sitä, myös tekevät siitä
edullisempaa. Sisälle asennetut teräsrakenteet tuovat sitkeyttä.
Vain viisi prosenttia sementistä säkitetään. Suurin osa lastataan suoraan
siiloista autoihin. Säkkien käyttäminen olisi Turusen mukaan suunnilleen
sama, kuin että metsätöissä palattaisiin pokasaha-aikaan.

LAPPEENRANNAN tehtaan uuden uunin rakentaminen on tehtaanjohtaja Stefan
Lindforsin mukaan edennyt aikataulun mukaisesti. Noin 25 miljoonaa euroa
maksavan uunin maaperätutkimukset ovat valmiina.
Aiempia enemmän pystyrakenteisen uunin toimittaa tanskalainen FLSmidth.
Uusi uuni on noin 55 metriä pitkä, kun nykyiset uunit ovat lähes
satametrisiä. Uudenlaisilla sykloneilla saavutetaan parempi energiatalous
ja pienemmät päästöt.
Rakennustyöt alkavat helmikuussa. Investointi merkitsee tuotannon
jatkumista vuosikymmeniä.

1. Sementtiuunissa on kuumuutta noin 1500 astetta.

2. Rautakuulat murskaavat kiven ja valmistuneen klinkkerin.

3. Sementtitehdas on kuljettimien verkosto.

4. Nykyisillä uuneilla on pituutta noin sata metriä.

5. Taistelu pölyä vastaan on jatkuvaa.

6. Viisi prosenttia sementistä säkitetään.

7 . Perusraaka-aine saadaan viereisestä louhoksesta.

Kuvateksti

Ihalaisen kaivoksessa riittää louhimista ainakin 200 vuodeksi.
MARLEENA LIIKKANEN

Kirjoittaja: Esa Vilenius
Julkaisupäivä: 13.11.2005
Tallennuspäivä: 15.11.2005