Simpelejärven kunnostus alkaa ensi kesänä

Virtaamia edistetään niitoilla. Toisarvoista kalaa nuotataan. Vesinäytteitä analysoidaan 240 kappaletta.
PÄIVI VENTO

PARIKKALA. Vanhempi väki Parikkalassa muistelee Simpelejärven kirkasvetisyyttä ja luontaisia kuhakantoja. Nykypolvi ihmettelee rantojen umpeenkasvua ja rukkaslahnojen runsautta. Simpelejärvi siistiksi -hankkeen tarkoituksena on antaa startti jalokalojen luontaiselle uudistumiselle sekä vedenlaadun kirkastumiselle. Samalla Simpelejärven arvo paikallisten sekä kesäasukkaiden virkistysalueena kohoaa.
Leader -hanke Simpelejärvi siistiksi on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Vuoden 2006 ja 2007 aikana toteutettavan ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 105 000 euroa.
– Olemme liikkeellä onneksi tarpeeksi hyvissä ajoin. Tämä on parasta mikä järveä on kohdannut, hankepäällikkö Taisto Huotari kuvailee. Hän sanoo, että kahden kesän tärkein tavoite on kohentaa ja selvittää nykytilaa sekä laatia jatkosuunnitelmat.
– Itse asiassa tässä vaiheessa kukaan ei vielä tiedä, millainen projekti tästä kaiken kaikkiaan kehkeytyy. Ei järven tilaa saada ennalleen vuodessa tai parissa, aikaa tarvitaan, se on varma.

HANKEVETÄJÄN hakuaika on menossa. Kahdessa vuodessa työtä on tarjolla kahdeksan kuukautta painottuen luonnollisesti sulan veden aikaan. Hankkeen hakija Parikkalan-Saaren ja Uukuniemen kalastusalue on jo pyytänyt tarjouksia puhdistusniitoista, hoitokalastusnuottauksesta sekä myöhemmin vesinäytteiden analysoinnista ja selvityksestä. Hankevetäjän työparina toimivat osakaskunnat sekä työryhmä, joiden asiantuntemusta käytetään koko ajan hyväksi.
– Niittoja tullaan tekemään molempina kesinä keskeisillä vedenvirtaamapaikoilla, osakaskunnat ja mökkiläiset jatkavat vanhaan malliin omia niittojaan, Huotari toivoo. Hankkeen tiimoilta niitetään 70 tuntia kesässä, hehtaareissa 20-30.
Toisarvoista kalaa pyytää ammattilainen nuottaamalla, mutta paikalliset kantavat oman kortensa kekoon pyytämällä "roskakalaa" katiskoin, tai kuka mitenkin. Tälle niin sanotusti täydentävälle kalastukselle on laskettu 660 tunnin talkootyön osuus.
– Sekä niitoissa että hoitokalastuksessa tarvitaan siis Simpelejärven käyttäjien apua. Osakaskunnat koordinoivat tilannetta alueillaan, halukkaat voivat ilmoittautua heille, Huotari neuvoo. Kaikkien hoitokalastukseen osallistuvien on täytettävä talkootyölistat sekä saalisluettelot, siksi kiinnostuksesta on ilmoitettava etukäteen.

HANKEVETÄJÄN ensi kesän mittavin työ on vesinäytteiden ottaminen ja eteenpäin toimittaminen. Näytteitä otetaan 80 eri paikasta kolmesti kesässä eli yhteensä 240 kappaletta. Nyt järven vedentilaa tarkkaillaan siis paljon laajemmalta alueelta, mitä Parikkalan kunta on jo vuosia tehnyt.
– Vesinäytteiden tuloksen selvittyä alkaa sen pohtiminen, millä toimenpiteillä valumia voitaisiin parhaiten ehkäistä, eli alkaa varsinaisen toimenpidesuunnitelman laadinta, Huotari kertoo. Jatkossa Simpelejärven rantamille rakennetaan laskeutusaltaita ja pienempiä vedenpysähdyspaikkoja, ojien ja purojen varsille uusia suojakaistoja ja -vyöhykkeitä.
– Viljelijöille tullaan tarjoamaan tilakohtaista neuvontaa sekä mahdollisuutta myös tilakohtaisiin ravinneanalyyseihin. Myös asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja metsänomistajat saavat osuutensa neuvonnasta, Taisto Huotari lupaa. Hän painottaa yhteistyön ratkaisevaa merkitystä.

HANKKEEN lähtölaukaus oli viime vuoden huhtikuussa. Eri tahojen edustajat päättivät silloin avoimessa tilaisuudessa, että hoitoprojekti on tarpeen.
105 000 euron budjetista 84 000 on leader -rahoitusta, 15 600 euroa kertyy talkootyöstä, seitsemän osakaskunnan osuus on 5 400 euroa. Myös Rautjärven kunnan puolella oleva Kivijärvi on mukana.

Simpelejärvi
Parikkalan puolella 97 neliökilometriä, Rautjärven puolella 1,2 neliökilometriä, Venäjän puolella Kukkaronlahti.
Laskee ison ja pienen Kivijärven kautta Hiitolanjokea myöten Laatokkaan.
Osakaskunnat: Kaukola, Kirjavala, Joukio, Koitsanlahti, Koitsanlahden kartanon osakaskunta, Järvenpää ja Änkilä Kivijärven osalta.
Ranta-asukkaita 1 050.
Vakinaisia asukkaita 120.
Jalokalat istutusten varassa, mutta kuteminen epävarmaa. Istutettua kuhaa, siikaa, taimenta, järvilohta ja nieriää.

Kuvateksti

Taisto Huotari toivoo, että jatkossa siikapilkkikin antaisi paremman saaliin.
PÄIVI VENTO
Kirjoittaja: Päivi Vento
Julkaisupäivä: 10.01.2006
Tallennuspäivä: 10.01.2006