Harkitseva hämäläinen

Imatran tuore kaupunginjohtaja Pertti Lintunen löytää johtamistavastaan ruotsalaishenkistä keskustelevuutta ja perisuomalaista kykyä tehdä päätöksiä.
Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen iskee kaurakeksipussin pöydälle. – Talo tarjoaa. Kahvikermaa ei sitten ole, hän ilmoittaa ja naurahtaa perään.
Istumme tuoreen kaupunginjohtajan keittiössä. Reilu viikko sitten Lintunen muutti Kotkasta Imatralle ja asettui vuokrakaksioon Imatran keskustaan, kerrostalon neljänteen kerrokseen.
Asunnon sisustaminen on vielä kesken. Lattioilla on matot ja keittiössä uusi ruokailuryhmä, mutta olohuone ilman sohvia näyttää orvolta. Big band -vieraalle levitetty patja olohuoneen nurkassa tuo mieleen pikemminkin opiskelijaboksin kuin kaupunginjohtajan kodin.
– Tämä on tällainen nuorenparin kämppä. Siitä on aika kauan kun on viimeksi päässyt sisustamaan asuntoa alusta alkaen, kertoo kahden aikuisen pojan isä, ilmeisen tyytyväisenä uuteen kotiinsa.
Ja miksi ei olisi tyytyväinen. On oma sauna, parvekkeelta suora näkymä Imatran Valtionhotelliin ja kaikki palvelut nurkan takana. Lisäksi kaksiossa on vähemmän siivottavaa kuin perheen 200 neliön omakotitalossa Kotkassa.
Omakotitalosta ei tosin voi ihan vielä luopua, sillä Lintusen vaimo Helena on yhä töissä Kotkan kaupungilla. Pariskunta joutuu siis elämään etäsuhteessa, ainakin toistaiseksi.

Pertti Lintunen aloitti viikko sitten maanantaina työt Imatran kaupunginjohtajana. Sitä ennen hän työskenteli sivistystoimen toimialajohtajana Kotkassa viisitoista vuotta.
Sinä aikana mies ehti jättää kädenjälkensä moneen paikkaan.
Neljä vuotta sitten Kotkaan avattiin akvaariotalo Maretarium. Se oli Lintusen hanke, jonka hän vei menestyksekkäästi loppuun asti.
Saman miehen ansioksi voi laskea senkin, että Kotkan ja Kouvolan kaupunginorkesterit yhdistyivät Kymi-Sinfonietaksi. Kokeilu on Suomessa ainutlaatuinen, ja sitä pidetään musiikkipiireissä taiteellisena menestystarinana.
Lisäksi Lintusen toimesta vakinaistettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvolan ja Kotkan hieman ongelmallisista väleistä huolimatta.
Luetteloa jatkavat vielä ainakin lukuisat koulu-uudistukset, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja tutkimuskeskus Merikotka. Vaikuttava lista.

Mutta nyt ei olla Kotkassa vaan Imatralla. Mitä uutta ja hienoa uudistushenkinen työmyyrä aikoo tälle kaupungille keksiä?
– En lähde miettimään asiaa niin. Ensin pitää olla syvempi tuntuma alueen historiaan ja paikkakunnan asioihin. Ei hankkeita voi keksiä ilmasta, niillä pitää olla juuret valmiina. Esimerkiksi Kotkassa kaikki rakennettiin meren ympärille.
Imatralla lähdetään tietenkin siitä, että vieressä ovat Vuoksi, Saimaa ja Venäjän raja. Niiden pohjalle Lintunen haluaa rakentaa uutta toimintaa, joka yhdistää matkailun, tutkimuksen ja koulutuksen.
Lintusella on paljon hyvää kokemusta kuntien yhteistyöstä. Meinaako hän nyt sitten liittää Imatran naapurikuntiin?
– Ulos päin näytti siltä, että Saimaankaupunki oli melkein valmis, ja oli yllätys, kun kansalaisia ei saatukaan siihen mukaan. Samanlaisella konseptilla ei enää voi lähteä liikkeelle. Jos kuntaliitos tulee, se on sitten jonkin pitkän yhteistyökuvion looginen lopputulos.

Imatralaisia Lintunen kuvaa perusuteliaiksi karjalaisiksi – ihmisiksi, jotka haluavat tietää, mistä sie tuut, mihin sie oot menossa ja mitä siul on kassissa.
Ja uskaltavat myös kysyä sitä.
Toisin on Hämeenlinnassa, josta Lintunen on kotoisin.
– Hämäläinen harmittelee jälkeenpäin, että meinasi sanoa, mutta ei kerinny.
Lintunen pitää täkäläisestä tyylistä, sillä hän tykkää puhua asioista suoraan.
Avoin keskustelu tuntuu olevan hänelle myös tärkeä osa johtamista.
Imatralaiset kuitenkin kokevat, että juuri tämä ei kaupungissa toimi.
Kaupunkilaisten mielestä päätökset tehdään pienissä piireissä, asukkaiden mielipiteitä kyselemättä.
– Olen tietoinen näistä ongelmista. Jos ihmiset eivät saa ääntään kuuluville, se on kaikkien yhteinen murhe, Lintunen sanoo.
Lääkkeeksi hän tarjoaa parempaa tiedottamista ja avoimia keskustelutilaisuuksia, eli ihan perinteisiä keinoja. Mutta kukaties ne alkavatkin toimia Lintusen käsissä. Ainakin miehen tuntevien arviot Lintusesta lupaavat hyvää.
– Leppoisa, neuvottelutaitoinen, yhteistyökykyinen ja määrätietoinen. Kun hän ottaa asian hoitaakseen, hän hoitaa sen kanssa, Kotkan lyseon lukion rehtori Pekka Savolainen arvioi.
– Hyvä esimies, jonka kanssa voi puhua myös ikävistä asioista, kehuu Seija Pusila, joka työskenteli Lintusen sihteerinä kymmenen vuotta.

Saa uusi kaupunginjohtaja toki kritiikkiäkin. Joidenkin mielestä hän varoo liiaksi tarttumasta konfliktitilanteisiin, jolloin vaikeat ratkaisut venyvät turhaan. Arvostelu liittyy lähinnä tapauksiin, joissa tehtäviinsä sopimattoman työntekijän siirtäminen muihin hommiin on kestänyt vuosia.
Lintunen on kritiikistä vähän eri mieltä.
– Luonnollisesti sellaisissa tilanteissa pitää olla tarkkana, pohtia ja kuunnella eri ihmisiä. Ei päämääränä ole saada raisuja ratkaisuja nopeasti valmiiksi, vaan se, että tehdään hyviä ratkaisuja.
Lintusta kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen, että mies on ottanut johtamisesta mallia naapurimaasta.
– En ole ajatellut asiaa tuosta näkökulmasta, Lintunen sanoo ja menee hetkeksi mietteliääksi.
– Ruotsissa asioita jauhetaan niin pitkään, että kaikki hyväksyvät ne.
Suomalaiset tykkäävät siitä, että tehdään päätöksiä. Ehkä minä olen jostain siltä väliltä.

Pertti Lintunen
Syntynyt 8.12.1952 Hämeenlinnassa.
Asunut sen jälkeen Janakkalassa, Hattulassa, Tampereella, Nokialla, Kiukaisissa ja 15 viime vuotta Kotkassa.
Aloitti Imatran kaupunginjohtajana 1.7.2006.
Puoliso Helena työskentelee Kotkan kaupungilla teknisen toimialan hallintoyksikön hallintopäällikkönä.
Kaksi lasta: Juha on syntynyt vuonna 1983 ja Jyri vuonna 1978.
Harrastaa jalkapalloa, lentopalloa ja kaukalopalloa. Talvisin hiihtää, kesällä pyöräilee.
Pitää lukemisesta. Nyt kesken Michael Mooren kirja Mikä maa, mikä planeetta.




Kuvateksti
KAI SKYTTÄ
Pertti Lintusen mielestä on mukavaa, että imatralaisia kiinnostaa, mistä hän on tulossa ja mitä hän kuljettaa kassissaan.
Kirjoittaja: Virpi Koivisto
Julkaisupäivä: 09.07.2006
Tallennuspäivä: 10.07.2006