Kivijärvi syntyi jääjärvestä noin 11 500 vuotta sitten

MATTI RIIHELÄ

LUUMÄEN JA LEMIN yhteinen Kivijärvi on historiansa aikana kokenut monia vaiheita. Merkittävästi Kivijärven kuten muidenkin Suomen vesistöjen historiaan on vaikuttanut maan kohoaminen. Kivijärvellä se on ollut ja on edelleen nopeampaa järven yläosissa.
Tekniikan lisensiaatti Matti Hakulinen on tutkinut Kivijärven historiaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan turvin. Hän on keskittynyt lähinnä Ylä-Kivijärven alueeseen.
Kivijärvi syntyi Itämeren alueella olleesta Baltian jääjärvestä kahden Salpausselän väliin noin 11 500 vuotta sitten. Kun mannerjään vetäytyi, Baltian jääjärven vedet pääsivät virtaamaan Ruotsin läpi Atlantin valtamereen.
Vedenpinta Itämeren ja myös Kivijärven alueella aleni tuolloin noin 28 metriä.
Kivijärven alue jäi Salpausselkien ja korkeiden maastonosien patoamana Itämeren Yoldianmerta ylemmäksi. Syntyi Saimaan jääjärven aikainen Kivijärven vanhin vaihe.

KIVIJÄRVI on Suomen vanhimpia keskikokoisia järviä, jopa naapuriaan Saimaata vanhempi. Kivijärvi ei Matti Hakulisen mukaan ole ollut koskaan osa Saimaata kuten Kuolimo. Kaksi kertaa vuosituhansien aikana Saimaa on kuitenkin virrannut Kivijärven kautta.
Ensimmäinen kerta ajoittuu Saimaan jääjärven aikaan.
- Saimaan jääjärven pääuoma oli Lavikanlahdella, kertoo Hakulinen. Kivijärven lasku-uomia oli Huopaisenvirralla, Kukaslammella, Saarnastuolinmäellä ja Kosenjoella.
Tämän ajan Kivijärven vedenpinnan korkeus on nähtävissä Lemin Vuolteenkannaksella veden harjuun syövyttämässä muinaisrannassa ja aaltojen sekä jäiden kasaamissa valleissa.
Toisen kerran Saimaa vaikutti Kivijärven tilanteeseen runsaat 6 000 vuotta sitten.
- Se oli kampakeraamista aikaa, ja ilmasto oli lämmin. Vettä tuli Kivijärveen Rutolan kautta. Lavikanlahden kautta vettä ei enää tullut, koska maa oli siellä jo niin paljon kohonnut.

MAA KOHOAA Kivijärven alueella nopeimmin pohjoisosissa ja hitaimmin etelässä. Nykyisin kohoamista tapahtuu kaksi-kolme milliä vuodessa, mutta heti mannerjään vetäytymisen jälkeen kohoaminen oli huomattavasti nopeampaa.
Eroa järven pohjoisosien ja eteläosien maan kohoamisnopeudessa on edelleen. Ero on kuitenkin vain millin osia vuodessa.
Matti Hakulinen vertaa ilmiötä vedellä täytettyyn pesuvatiin, jonka yhtä reunaa nostetaan toista reunaa nopeammin.
Kuvaa maanpinnan epätasaisesta kohoamista antavat Hakulisen määrittelemät korkeustiedot.
Korkeimmillaan Kivijärven ranta oli alkuvaiheissaan pohjoisosissa noin tasossa +90 ja eteläosissa lähellä nykyistä tasoa +75.

LUONNONTILASSA Kivijärvi oli viimeksi lähes kaksisataa vuotta sitten.
Vuonna 1812 järven pintaa laskettiin yli 90 senttiä. Toisen kerran laskuoperaatio tehtiin 1960-luvulla, tuolloin vedenkorkeus aleni 60 senttiä.
Yhteensä kaksi vedenkorkeuden laskua ovat vieneet pintaa alaspäin noin puolitoista metriä luonnontilasta.
Parhaillaan vireillä on keskivedenkorkeuden nosto muutamilla senteillä.
Kuivan kesän jäljiltä Kivijärven vedet ovat juuri nyt ennätysalhaalla.
MATTI RIIHELÄ

Kuvateksti

Aikoja sitten Ylä-Kivijärven vesillä oli uoma Ala-Kivijärven puolelle myös Kukaslahden kohdalla. Vaaleat viivat lahden rantakivissä kertovat, että järven vesi on nyt hyvin alhaalla.
Kirjoittaja: Matti Riihelä
Julkaisupäivä: 28.09.2006
Tallennuspäivä: 03.10.2006