Alokkaat takaisin Rakuunamäelle

Savon prikaatin lakkauttaminen lisäsi peruskoulutustarvetta Kymen sotilasläänissä. Rakuunamäellä varusmiesten lisääntyvä määrä otetaan hyvillä mielin vastaan.
PETTERI VÄRTÖ

LAPPEENRANTA. Varusmiesten peruskoulutus alkaa uudestaan Lappeenrannassa. Ensi tammikuun ja heinäkuun saapumiserissä taisteluvarustuksen kuittaa Rakuunaeskadroonassa itselleen reilut 80 alokasta. Vuonna 2008 alokkaiden lukumäärä nousee jo yli sataan.
Varusmiehiä on viimeksi peruskoulutettu Lappeenrannassa vuonna 1989 lakkautetussa Uudenmaan rakuunapataljoonassa. Alokkaiden koulutuksen uudelleen aloittamisen syynä ovat maasotakoulun tukitarpeiden lisääntyminen ja Savon prikaatin taannoinen lakkauttaminen.
– Savon prikaatista tuli meille paljon varusmiehiä: kuljettajia, lääkintämiehiä ja sotilaspoliiseja, Rakuunaeskadroonan päällikkö kapteeni Kurt Makkonen sanoo. Savon prikaatin lakkauttaminen käynnisti kertaalleen lopetetun alokaskoulutuksen myös Utissa viime heinäkuussa.
– Johonkin varusmiehet on laitettava, jos he eivät sovi tällä hetkellä olemassaoleviin joukko-osastoihin, kutsuntaupseeri luutnantti Harri Pylkkänen Kymen sotilasläänin esikunnasta perustelee hienoisesti hanhenmarssilta vaikuttavaa etenemistä alokaskoulutuksessa.

VARUSMIESKOULUTUKSEN käynnistyminen lisää Rakuunaeskadroonan tulevia haasteita. Varusmiesvahvuuden noustessa toiselle sadalle vuonna 2008 kalustomateriaalin tarve lisääntyy nykyisestä. Kurt Makkosen mukaan tarvittava materiaali hankitaan ensi vuonna.
Osa jo olemassa olevistakin resursseista riittää. Rakuunaeskadroonan nykyisiä majoitustiloja Rakuunamäellä remontoidaan parhaillaan. Eskadroonan parakissa on tilaa 200 varusmiehelle, mikä tulee olemaan myös asevelvollisten maksimivahvuus, Makkonen sanoo.
– Rakuunaeskadroonan varusmiehet ovat aiemmin olleet eri joukko-osastoissa koulutettuja. Enää tätä erilaisten koulutusten sovittelua ei tarvitse tehdä, vaan pääsemme muovaamaan varusmiehiä yhtenäiseksi joukoksi alusta alkaen, hän lisää.
Rakuunaeskadroonan henkilöstövahvuus on 11. Varusmieskoulutuksen ohella eskadroonan tehtäviä ovat maasotakoulun tukeminen ja rakuunaperinteiden vaaliminen. Jatkokoulutukseen eskadroonan varusmiehet siirtyvät tehtävästä riippuen joko Haminaan tai Kontiorantaan.

RAKUUNAMÄELLÄ alokaskoulutuksen alkaminen näkyy lisääntyvinä sulkeisharjoituksina ja taistelukoulutuksena. Hiekka pölisee ja lumi pöllyää, mutta ampumatarvikkeita koulutettavat varusmiehet lipastavat vain maasotakoulun nykyisillä harjoitusalueilla keskustan ulkopuolella.
– Varusmiehet näkyvät kaupunkikuvassa aiempaa enemmän asevelvollisuuden suorittamiseen liittyvissä tapahtumissa, Kurt Makkonen kertoo. Liikenneturvallisuuden muistaminen korostuu, mutta alueen asukkaat suhtautuvat varusmiesten määrän lisääntymiseen levollisesti.
– Nuorten miesten lisääntyminen elävöittää Rakuunamäkeä. Alokaskoulutuksen aloittamisella ei ole asukkaille merkitystä, sillä kaikille on kyllä tilaa, Rakuunamäen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Taisto Aalinniemi sanoo.
Alokaskoulutuksen alkaminen Lappeenrannassa on vanhoille jermuille teit isäin astumaa. Tuleville asevelvollisuuden suorittajille sen merkitys on nykyistä lyhyemmät matkat palvelusvapaalle. Ensimmäisen saapumiserän 83 alokkaasta lappeenrantalaisia on 64.

Alokaskoulutuksen taisteluharjoitukset ovat toistaiseksi vain heijastuksia maasotakoulun seinällä, mutta tammikuussa Rakuunamäen täyttä arkea.
Kirjoittaja: Petteri Värtö
Julkaisupäivä: 15.11.2006
Tallennuspäivä: 15.11.2006