Syltyn henki leijailee Kesämäenrinteen yllä

Kannaksella alkunsa saanut opinahjo on muuttanut nimeään moneen kertaan, mutta vaalii sitkeästi karjalaisia juuriaan.
ANTTI MUNNUKKA
Oudompi saattaisi mennä sekaisin, kun miettii, mikä koulu tänään ja huomenna juhlii Lappeenrannassa 60 vuoden ikäänsä.
Valtakunnan rajojen siirto, kouluhallinnon ja kuntien ahkerat virkamiehet sekä rahapula ovat muuttaneet nyt juhlivan Kesämäenrinteen koulun nimeä sen seitsemän kertaa.
Nykyaikuisten, esimerkiksi kouluaikoinaan kahdesti jälki-istunnosta nauttineen kiekkoilija Lalli Partisen tai ahkerasti luokkia tuplanneiden Tom ja Jan Hultinin mielissä koulu on kuitenkin yhä nimeltään Syltty.
Syltty ei tässä tapauksessa viittaa tehtaaseen vaan vuosina 1958­-1975 Kesämäessä toimineeseen valtion hallinnoimaan oppikouluun nimeltä Saimaan yhteislyseo.
Perimätieto kertoo, että tässä koulussa aikoinaan vallinnut humaani, sekä oppilasta että opettajaa kunnioittava henki yhä pysyttelee seinien sisäpuolella, kenties pihallakin.
­·Kyllä vaan. Uskon ja toivon, että näin on. Toisesta välittäminen on meille tärkeä asia, vakuuttaa Kesämäenrinteen koulun rehtori Petri Huovila.
Nykyisellään Kesämäenrinteessä opiskelee noin 400 yläasteen oppilasta sekä kaksikymmentä erityisluokkalaista. Koulun opetus on painottunut kieliin ja kansainvälisyyteen, osa oppilaista saa opetuksensa englanniksi ja kielivalikoimasta löytyvät myös nykyään harvinaiset ranska ja venäjä.

Kannakselta
Kesämäkeen

Koulua juhlittaessa on usein tapana koota juhlakirja. Olomuodon ja nimen muutokset ovat Kesämäenrinteen tapauksessa merkinneet sitä, että juhlakirja ilmestyi jo viime vuosituhannella, tarkemmin sanoen silloin kuin Saimaan yhteislyseossa vuonna 1958 aloitettu lukio-opetus lakkasi 1998.
Tuolloin ilmestyi kirja Vanha Syltty, Koulun tie Kannakselta Kesämäkeen.
­·Joku meiltä kysyikin, että kannattaako sitä nyt 60 vuoden ikää juhlia. Mielestämme kannattaa, arkipäivä tarvitsee vastapainonsa ja perinteestä kannattaa aina kertoa, sanoo historianopettaja Huovila.
Kannaksella koulu toimi jatkosodan lopulla Vuoksen keskikouluna Valkjärvellä, mistä siirtyi sodan loputtua Lappeenrannan keskikouluksi, kasvoi jopa yli 1 000 oppilaan Saimaan kaksoisyhteislyseoksi ja muuttui peruskoulun myötä Kesämäen yläasteeksi ja lukioksi.

Aamunavauksissa
entisiä opettajia

Juhlaviikolla ovat kesämäenrinteeläiset saaneet kuulla kaikuja menneisyydestä, kun koulun entiset opettajat pitivät aamunavauksia. Tarkoituksena tietysti oli, että se Syltyn henki heidän myötään aina vaan vahvistuisi ja että koulun karjalaiset perinteet tulisivat tutuiksi.
Alkuviikosta aamupuheen kävivät pitämässä entinen rehtori Teuvo Lantta, historian lehtori Toivo Mönkkönen ja legendaarinen ruotsin lehtori Sirkka Gröhn.
Avausten jälkeen muutama koulun oppilas sitten haastatteli ja valokuvasi aamunavaajat. Monisteista oppilaat saivat lukea, mitä haastatellut olivat nykykoululaisen kysymistä asioista.
Maailma muuttuu. Saimaan yhteislyseon viimeistä rehtoria Pentti Hentusta haastateltiin torstaina hänen aamunavauksessa esittämiensä karjalaisuutta avoimesti arvostavien mielipiteittensä johdosta. Asialla olivat yhdeksännen D:n oppilaat Emma Wuorinen ja serkkunsa Minna Vuorinen.

Se outo biisi,
Karjalan kunnailla

Saattaa olla, että yhtenä Karjalan laululinnuista tunnettu entinen sylttyläinen Raita Marila olisi hämmentynyt vähintään yhtä paljon kuin rehtori Hentunen, kun Emma Wuorinen teki ensimmäisen kysymyksensä:
­·Mikä kappale se oli, joka soi aamunavauksen aluksi?
Lappeenrannan Linnoituksen synnytyssairaalassa syntynyt rehtori Hentunen äimistyi hieman, mutta vastasi sitten opettavaisella äänellä:
­·Karjalan kunnailla. Täytyypä esittää toivomus, että Päivi Hannikainen ottaisi sen laulutuntien ohjelmaan..., sanoi Hentunen.
­·Millainen se karjalainen elämänmuoto on ja miten tärkeää karjalaisuus sinulle sitten on, kysyi Emma.
­·Karjalaisuus on sitä, että on helppo tulla toimeen ihmisten kanssa. vakuutti Hentunen.
Avauksessaan hän oli siteerannut laitilalaisen runoilija Heli Laaksosen runoa Itäse ihmise, joka lienee hämmentänyt kesämäenrinteeläisiä:
Itäse ihmise,
kui hee ollenka maailmas pärjävä?
Hee jättävä syräme avamen kynnysmato al,
nii et tiäl saak näkky.

Kuvien oppilailla
autoja asioita

Ajan ja maailman muuttumisen huomasi myös seitsemäsluokkalainen Antti Mielikäinen, joka kavereineen hetkeksi pysähtyi aulan edustalle kootun valokuvanäyttelyn eteen:
­·Hurjat fledat noilla, tuumi Antti. Kolmen-neljän vuosikymmenen takainen hiusmalli hämmennytti nuorta lyhyttukkaista miestä. Kuinka Kesämäenrinteessa sitten torstaina valmistauduttiin tämän päivän ja huomisiin juhliin? Hommia tehtiin, ja elettiin arkipäivää.
Eli kuten rehtori Petri Huovila aamunavauksen jälkeen ilmoitti:
­·Välipalaa ei tänään ole, näytelmäharjoituksen alkavat heti, extra sportin pojat menevät Kimpiseen jo klo 12, jälki-istunto on joka torstaiseen tapaan alkaen klo 14.
ANTTI MUNNUKKA

Kuvatekstit

Karjalaisuutta. Serkukset Minna Vuorinen (vas.) ja Emma Wuorinen tenttasivat Kesämäen lukion viimeistä rehtoria Pentti Hentusta tämän aamunavauksessa esittämistä väitteistä.

Menneitä. Valokuvanäyttely esitteli muun muassa 1960-luvun koululaisten hiusmuotia. Etualalla ihmettelevät Simo Räsänen, Eero Tirkkonen ja Antti Mielikäinen.

Valkjärveltä. Rehtori Elija Liljeblad ja opettajat Anni Haikonen, Meri Kari, Eeva Karinen, Anja Laine, Kaarina Liesmaa ja Vappu Pispa Vuoksen keskikoulun koulutalon edustalla keväällä 1944. Rehtori Liljeblad jäi eläkkeelle Saimaan yhteislyseon rehtorin virasta 1974.

Mikä koulu, 60?
¤·Vuoksen keskikoulu (Valkjärvellä) 1943-­1944
¤·Lappeenrannan keskikoulu 1944-­1958
¤·Saimaan yhteislyseo 1958-1975
¤·Kesämäen lukio 1975­-1996
¤·Lappeenrannan lyseon lukion Kesämäen toimipiste 1996­-1998
¤·Kesämäen yläaste 1975-1998
¤·Kesämäenrinteen koulu 1999-­

Juhlapäivät
Ohjelma tänään perjantaina koululla:
¤·Opettajat pukeutuneina 60-lukulaisesti, kolme juhlalounasta, visailu oppilaille ja klo 12.00 juhla oppilaille. Juhlapuheen pitää koulun entinen oppilas, opetuspäällikkö Mari Routti. Näytelmä Sylttyä.

Ohjelma huomenna lauantaina:
¤·Koulun ovet avoinna luokkakokouksia varten klo 10·­.
¤·Juhlahartaus Lappeenrannan kirkossa klo 13.30, kahvitarjoilu koululla klo 14.00, onnittelujen vastaanotto klo 14.30, 60-vuotisjuhla salissa klo 15.00. Juhlapuheen pitää professori Jukka Kola. Näytelmä Sylttyä.
¤·Iltajuhla Kasinolla klo 19.00.
Kirjoittaja: Antti Munnukka
Julkaisupäivä: 19.09.2003
Tallennuspäivä: 19.09.2003