Ensimmäinen kivikauden piitaltta esille Joutsenossa

Joutsenon Kuurmanpohjassa tehty löytö on ainutlaatuinen Suomessa. Piitaltan lisäksi kivikautisesta asuinpaikasta on löydetty nuolenkärki ja palaneita luita.
HANNA KUUSISTO

JOUTSENO. Joutsenon Kuurmanpohjassa sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta on löydetty ensimmäistä kertaa Suomessa piitaltta. Samankaltaisia löytöjä on tehty Itämeren alueella vain yksi Virossa ja toinen Venäjän keskiosissa.
Virolainen arkeologi Aivar Kriiska arvioi, että piitaltta olisi kulkeutunut aikanaan Liettuasta Suomeen. Arkeologi Timo Jussila pitää löytöä informaatioarvoltaan merkittävänä.
- Piitä ei löydy Suomesta luontaisesti, joten löytömateriaali kertoo siitä, mihin Suomen varhaisasukkailla on ollut yhteyksiä. Se on Suomen pioneeriasukkaiden tuomaa materiaalia, Jussila kertoo.

Jussilan vetämä ryhmä aloitti kaivaukset Joutsenon Kuurmanpohjassa, Saarenoja 2 -nimisellä asuinpaikalla sunnuntaina. Kaivaukset jatkuvat perjantaihin. Alkuviikon aikana paikalta on löytynyt piitaltan lisäksi myös nuolenkärki ja palaneita luita.
- Piitaltta ja nuolenkärki ovat harvinaisia löytöjä. Palaneet luut kertovat siitä, mitä eläimiä kivikaudella on Suomessa ollut ja mitä niistä on syöty, Jussila avartaa.
Kuurmanpohja kuuluu jääkauden jälkeiseen Suomen ensimmäiseen asutusvaiheeseen ja on Suomen varhaisasutuksen pioneeriasuinpaikkoja.
- Jos tutkitaan Kuurmanpohjaa nuorempia asuinpaikkoja, niistä ei löydy enää piikiveä. Silloin on alettu käyttää paikallista materiaalia, eli kvartsia. Se ei enää kerro siitä, minkälaisia yhteyksiä suomalaisilla on ollut muiden maiden asukkaisiin, Jussila kertoo.
- Piin laadun pohjalta voidaan tarkastella sitä, mistä se on peräisin ja kenellä ylipäätään on ollut tekniikka valmistaa esineitä piistä, Kriiska selventää.
Joutsenosta löytyneen piin määrä on yllättänyt Kriiskan, jota pidetään yhtenä pohjoisen Euroopan kivikauden suurimmista asiantuntijoista.

Jussila törmäsi Joutsenon Kuurmanpohjan kivikautiseen asuinpaikkaan vuonna 2000. Tutkimus liittyi Etelä-Karjalan museon muinaisjäännösten inventointiprojektiin, jossa Jussila löysi rajan pinnasta kaikkiaan 16 kivikautista asuinpaikkaa.
Lahden kaupunginmuseo teki vuonna 2003 radiohiiliajoituksen asuinpaikalta löytyneen palaneen hirvenluun avulla. Kuurmanpohjasta löytynyt luu ajoitettiin aikakauteen 8 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
Kuurmanpohja onkin Suomen toiseksi vanhin kivikautinen asuinpaikka.
- Lahdessa on runsaat 200 vuotta vanhempi asuinpaikka, mutta se ei ole tutkimuskohteena niin antoisa.
- Kuurmanpohjassa on vain tätä varhaista kivikautta eikä siinä ole sekaisin eri aikakausien löytöjä. Joskus on hankala erottaa, mihin aikakauteen löydöt kuuluvat, Jussila selventää.
Kuurmanpohjan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee muinaisen Itämeren rannalla. Jussilan mukaan asuinpaikka on ollut pieni saari.
- Siihen aikaan on ollut erittäin harvinaista, että on ylipäätään asuttu avoimen meren äärellä saati sitten saaressa, Kriiska lisää.

Kuurmanpohjassa tehtiin vuonna 2000 vain muutaman neliömetrin kaivaus, jossa tehtiin löytöjä radiohiiliajoitusta varten. Sen jälkeen paikkaa ei ole tutkittu ennen tämän vuoden elokuuta.
- Alueella on käynnissä metsänhoitoprosessi, joka uhkaa kivikautisen asutuksen tutkimista. Tänään keskiviikkona paikalle saapuu Etelä-Karjalan museon arkeologi Jukka Luoto ja hänen kanssaan pohdimme, miten paikka on pelastettavissa, Jussila kertoo.
Jussilan mukaan kaivauksien jatkaminen vaatiikin lisää rahoitusta, jotta paikalle saataisiin väkeä ja koko kivikautinen asuinpaikka tutkituksi.
Kriiskan mukaan löytö ei ole ainoastaan Suomen mittakaavassa merkittävä, vaan myös koko Itämeren alueella.
- Eri puolilta Itämerta tehtyjen löytöjen avulla saamme monipuolisesti tietoa kivikauden ihmisestä sekä heidän välisestä vuorovaikutuksesta, Kriiska painottaa.
- Löydöt yhdessä kertovat elämästä ja ihmisten suhteesta. Tässä luodaan Euroopan karttaa ja voidaan jopa lähteä etsimään Suomen ensimmäisiä asukkaita, Jussila lisää.


KUVATEKSTI

ILKKA KARHU
Etelä-Karjalan arkeologian harrastajat ry:n Jatulin jäsenet auttavat kaivauksella. Pirkko Nevanto seuloo multaa ja taustalla häärivät Säde Rantanen sekä Aila Närvänen.
Joutsenon Kuurmanpohjasta löytyi Suomen ensimmäisen piitaltta.
Etelä-Karjalan arkeologian harrastajat ry:n Juhani Korhonen etsii muinaislöytöjä paikassa, joka oli kivikaudella saari.
Kirjoittaja: Hanna Kuusisto
Julkaisupäivä: 12.08.2008
Tallennuspäivä: 04.09.2008